Harry Potter, the boy who lives!

Koska Spielberg-maratoni ei edisty muuta kuin siten että menen tänään katsomaan herran uusimman, War Horsen, korvaan tämän odotuksen pitämällä muita maratoneja! Nyt viimeisin koski Harry Potteria ja ensimmäisen kerran eläessäni katsoin koko elokuvasaagan alusta loppuun ja aikaa kului.. Ehkä 4 päivää? Maratoni on helppo vetää kun ei ajattele että se on maratoni.

Harry Potter tuli elämääni ollessani 9-10 vuotiaana eli.. Herrajumala! Yli puoli elämää takaperin! Voinen siis sanoa että kyseinen kirjasarjan aikana meikätyttö kasvoi teiniksi ja teinistä friikiksi. Ja vaikka kirjat on luettu miljoona kertaa ja elokuvat jo ilmestyneet, Potter ei ole poistunut elämästäni mihinkään ja oikeammin ajateltuna tuskin tulee koskaan poistumaan. Sen verran on J.K. Rowlingin elämäntyö minuun vaikuttanut.

Kirja/elokuvasarjahan siis kertoo pojasta, joka saa 11-vuotissyntymäpäivänään tietää olevansa velho ja matkaa Tylypahkan velhojen ja noitin kouluun opiskelemaan taikuutta. Koulussa alkaa saman tien tapahtumasarja eikä seuraavaan 7 vuoteen nähdä vilaustakaan rauhallisesta kouluvuodesta.
Itse olen vihkiytynyt kirjasarjan faniksi ja siksi minun on hyvin vaikea kutsua elokuvia mitenkään kovin mahtavaksi teoksiksi. Varsinkaan kun elokuvia alettiin tekemään kauan ennen kuin viimeinen kirja oli ilmestynyt, joten alkupään elokuvista puuttuu täysin ne pienet yksityiskohdat, jotka vaikuttavat vähintäänkin ratkaisevasti viimeisimmissä osissa. Niin julmaa kuin se onkin niin pidän näitä elokuvia täydelissenä rahastuksena enkä siksi voi myöntää pitäväni niistä. Tottakai osa kahdeksan elokuvan sarjasta on onnistuneempia ja osa sitten taas niin ala-arvoisia että ihan itkettää.

Kaksi ensimmäistä elokuvaa olivat Chris Columbuksen ohjaustöitä ja niissä seurataan mielestäni jopa turhankin yksityiskohtaisesti kirjan meininkiä. Nyt annan itsestäni hieman ristiriitaisen kuvan paasaamalla ensin yksityiskohtien pois jättämisestä ja sitten niiden turhasta paljoudesta, mutta mielestäni elokuvan ei ole tarkoituskaan olla täydellinen kuvitettu versio kirjasta mutta jotkin tärkeät yksityiskohdat on elokuvassa oltava! Ensimmäinen ja toinen elokuva oli täytetty kyllä yksityiskohdilla mutta ehkä jopa turhan täydellisesti, vaikka minusta olikin tärkeää että ekoissa osissa esiteltiin velhomaailmaa niin kuin Rowlingkin oli esitellyt. Siinä mielessä hyvä! Mutta en tiedä.. Liian yksityiskohtaisia!
Seuraava osa, Azkabanin vanki taas on mielestäni yksi sarjan kauneimmista elokuvista. Rakastan elokuvan tunnelmaa ja värimaailmaa, mutta sitten toisaalta Harry alkaa muuttua jo tässä elokuvassa sen verran yliangstiseksi paikoin etten vaan kestä. Mutta tämä kirja on yhä yksi suosikeistani aivan ehdottomasti! Ja ehkä tämä olikin ihan onnistunut versio kirjasta. Mutta Gary Oldman Siriuksen roolissa.. Noh, mies vetää roolinsa aivan uskomattoman hyvin! Mutta Sirius ei näytä Siriukselta. Oldman on loistava näyttelijä ja vakuuttava Sirius sisäisesti vaan ulkoisesti en vaan näe häntä Siriuksena.

Neljäs elokuva, Liekehtivä Pikari taas on mielestäni ehdottomasti yksi parhaimmista! Ellei jopa parhain. Hyvä esimerkki siitä miten elokuvaan on pystytty tiivistämään kaikki oleellinen kirjasta, vaikka asioita onkin jouduttu jättämään paljon pois. Ja tästä elokuvasta on ehdottomasti nostettava esiin musiikit koska ne jos mitkä ovat edukseen tässä elokuvassa! Rakastan etenkin musiikkia kohdassa, jossa Victor Krum lentää areenalle Huispauksen maailmanmestaruuskisoissa ja samaten siinä kun Durmstrangin oppilaat saapuvat Tylypahkan suureen saliin.
Mutta mitä sitten tapahtui kun nelonen oli niin hyvä? Sitten tuli vitonen enkä edelleenkään muista siitä elokuvasta mitään! Aivoni yrittävät deletoida koko muiston päästäni ilmeisesti, koska katsoin sen toissapäivänä enkä edelleenkään osaa sanoa siitä mitään.. Paitsi että elokuvassa keskitytään ihmissuhdedraamaan ja kaikki teinit angstaavat vuoroon, Harry tottakai eniten. Mutta mitä muuta? Jooo ne tappelee ministeriössä mutta mitä siellä edes tapahtui? Herraisä jos en olisi kirjaa lukenut niin eipä mulla olisi vitosen tapahtumista mitään käryä! Että todella "onnistunut" teos..
Kuudes elokuva jatkaa vähän samalla meiningillä kuin vitonenkin, mutta lisätään siihen vielä vähän angstia ja poistetaan oleellisuuksia korvaten ne teinirakkaudella. Silti elokuva on siinä mielessä onnistuneempi teos kuin edeltäjänsä, koska ainakin nyt muistan siitä jotain. Hauskoja kohtia löytyy, mutta myös niitä missä voisi parkua päänsä irti. Aika mukava pätkä siis.

Seitsemäs kirja taas jaettiin kahteen osaan, mikä osoittautui äärimmäisen hyväksi ratkaisuksi! En mitenkään näe mitään tapaa miten kirjan tapahtumat olisi saatu mahdutettua yhteen kolmeen tuntiin. Aluksihan sitä silloin nurisi että mitä ihmettä, mutta kyllä sitä nyt sitten käsittää että miksi. Elokuvat ovat ehdottomasti armoton parannus kahteen edeltäjäänsä ja luojan kiitos niin, koska muuten olisi jäänyt aika karvas maku suuhun näiden elokuvien jälkeen.



Mutta ei, nämä eivät vedä missään muotoa vertoja kirjoille! Joten lukekaa ne ihmiset. Ne eivät ole vaikeita vaikket normaalisti kirjoja lukisikaan. Rowling osaa kirjoittaa ja suomentajat ovat tehneet kerrankin loistavaa työtä!

Ah, ennen kuin päästän teidät jatkamaan elämäänne niin pakko mainostaa jos rakastat kirjoja, pidät ehkä elokuvista ja olet pakkomielteinen kirjoittaja! Tässä sinulle compo, joka palvelee kaikkea siltä saralta; Seven years of magic-foorumiroolipeli! (Jos linkki ei toimi niin www.sevenyearsofmagic.net) Minä ja kaverini ylläpidossa joten jos kysymyksiä ilmestyy niin uskallatte sitten kysäistä!