Rock of Ages & Mamma Mia!

Katsoinpa tässä pari leppoisaa musikaalia kesäloman kuluksi. Muuten! Täytyy taas infota hieman Hobitti-uutisia! Nimittäin eilen saatiin tietää että huomenna yhdeksän aikaan illalla Suomen aikaan ilmestyy kauan odotettu Smaugin traileri, joten kaikki netin ääreen huomenna, eli tiistaina, yhdeksältä! Mutta nyt niitä musikaaleja.

ROCK OF AGES on Adam Shankmanin ohjaama rock-musikaali viime vuodelta ja sitä tähdittämässä nähdään Tom Cruise rockjumalana, Stacee Jaxxinä. Elokuvan pääosissa on kuitenkin nuori nainen, Sherrie, jota näyttelee Julianne Hough. Sherrie on tyttö Oklahomasta, joka saapuu Los Angelesiin saavuttaakseen unelmansa, mitä lie sitten ovatkaan. Jouduttuaan ryöstön uhriksi, hän tapaa Drewn, paikallisen rokkibaarin tarjoilijan, jota taas näyttelee Diego Boneta. Muita elokuvan tähtiä ovat brittiläinen koomikko Russell Brand ja Alec Baldwin.
Tarina on siis tosiaan aika perus; eletään Los Angelesissa ja 1980-luvun sydämessä. Rock'n'roll ei kuole koskaan, viina virtaa ja juhlat jatkuu läpi yön. Sherrie saa Drewn avulla töitä rokkibaarista (jonka nimeä en kuollaksenikaan nyt muista). Kyseiseen baariin on tulossa viimeiselle keikalle maailmakuulu Stacee Jaxx & Arsenal.


Elokuva on kieltämättä ihan viihdyttävä paketti, jonka katsoo juuri silloin kun tekee mieli jotakin höttöä ja menevää.. ja hauskaa. Tätä leffaa ei kannata ottaa liian tosissaan vaan hyvällä mielellä ja kieli poskessa. Tom Cruise vetää ihan coolin suorituksen Jaxxinä, vaikka itseäni hieman edeleen oudoksuttaa nähdä niin tunnettu näyttelijä kyseisessä roolissa.
Tämä musikaali sopii niille rockin ystäville, jotka eivät ota uskontoaan liian vakavasti.

MAMMA MIA! taas on Abba-musikaali vuodelta 2008 ja sen ohjasi.. (herrajumala) Rautarouvastakin tuttu Phyllida Lloyd. Pääosissa nähdään ihana Meryl Streep ja Les Misérablesista tuttu Amanda Seyfried. Miespääosat elokuvassa vetää Pirates of the Caribbeanista tuttu Stellan Skarsgörd, James Bondista tuttu Pierce Brosnan ja kaikkien rakastama Colin Firth.
Elokuva lähtee käyntiin Sophien (Seyfried) kutsuttua kolme isäehdokastaan häihinsä tietämättä kuka noista on hänen oikea isänsä. Hän ei kerro tästä sulhaselleen Skylle (Dominic Cooper) eikä myöskään äidilleen Donnalle (Streep). Isät vastaavat kutsuun myöntävästi ja pian pieni kreikkalainen saari on täynnä draamaa ja tanssia. Vielä kun Donnan taustajoukot Tanya (Christine Baranski) ja Rosie (Julie Walters) saapuvat paikalle, on kuvio lähes täydellinen.
Elokuvan ehdoton voimavara on Abban biiseissä, mutta myös tietysti näyttelijöissä eikä vähiten Meryl Streepissä. Hiuksia nostattava hetki on se kun Streep tulkitsee Winner Takes It All-biisin juuri ennen häitä. Wikipedia tietää myös kertoa että tämä kyseinen elokuva nousi joulukuussa 2008 Britannian filmihistorian tuottoisimmaksi elokuvaksi ja jätti jopa yhdysvaltalaisen Titanicin taakseen. Se oli myös neljäntoista maan katsotuin elokuva, joskin Suomessa pääsi vain toiselle sijalle tässä rankingissa.


Mielelläni suosittelen tätä musikaalia myöskin! Hyvän mielen elokuva, joka sopii kesäleffaksi kuin nyrkki silmään. Kannattaa katsoa aurinkoisena päivänä kun vettä sataa kaatamalla (kyllä, ulkona on juuri nyt sellainen sää). Jos näistä kahdesta musikaalista pitäisi vain toinen valita, valitsisin tämän jälkimmäisen. Rock of Ages on paikoin juuri sitä itseään, mutta Mamma Mia! on elokuva, joka pitää hymyn huulilla niissä surullisimmissakin kohtauksissa. Kannattaa katsoa.. molemmat, itseasiassa! Mutta kieli poskeen, rakkaat elokuvafriikit!

Albert Nobbs

En ehkä ole vielä nähnyt Hugoa tai Artistia, mutta nyt on nähny se leffa, jonka perään eniten itkin viime oscar-gaalassa. Tai en nyt ehkä eniten, mutta josta en tiennyt koska Suomen ensi-ilta oli tai olisiko koskaan ja epätietoisuudessa sitten elettiin.. Aina viime perjantaihin saakka kun kyseinen leffa vihdoin pamahti valkokankaille myös täällä Suomessa!

ALBERT NOBBS on ohjaaja Rodrigo Carsian viime vuoden taidonnäyte, joka kertoo herra Albert Nobbsista (Glenn Close), naisesta joka on joutunut koko elämänsä pukeutumaan mieheksi voidakseen selvitä julmassa 1800-luvun Dublinissa. Silloin ei nainen voinut pärjätä omillaan ja maailmankuva oli aika.. No, miespainotteinen. Albertin elämä kuitenkin muuttuu radikaalisti tuon tavattua Hubert Pagen (Janet McTeer) astuttua hotelliin, jossa Albert työskentelee hovimestarina.

Elokuva on kaikinpuolin kaunis, koskettava ja.. tavallaan surullinenkin. Onhan se sitä, vaikkei ihme kyllä saanut kirvoitettua allekirjoittaneelta yhtään kyyneltä silmäkulmaan. Albert on samaistuttava hahmo ja myötätunnot ovat täysin kyseisen herran puolella. Sitä toivoo koko elokuvan että Albert saisi haluamansa ja toteuttaisi unelmansa eli saada kasaan tarpeeksi rahaa, jotta voisi itse avata oman tupakkakaupan.
Mia Wasikowska lunastaa kovaa vauhtia paikkaa suosikkinäyttelijättärieni joukossa hennon ja pistävän olemuksensa ansiosta. Liisa Ihmemaassa-elokuvassa neiti oli kyllä vetovoimainen, muttei oikeastaan päässyt vielä oikein oikeuksiinsa, nyt hän on jo kertaheitolla vakavasti otettavampi näyttelijätär!
Sen verran, yhtään siis spoilaamatta, täytyy vielä sanoa että elokuvan hyviä puolia oli myös se ettei jatkoa oikein osannut missään vaiheessa arvata ja pätkä piti ainakin allekirjoittaneen täysin varpaillaan loppuun saakka!

Olen oikeastaan hieman harmissani ettei Nobbs saanut osakseen yhtään Oscar-tunnustusta viime vuoden elokuvista, vaikka kyseinen pätkä kahmikin kolme ehdokkuutta; paras naispääosa, paras naissivuosa sekä maskeeraus. Tämä elokuva taisi ilmestyä aavistuksen vääränä vuotena ja pätkällä oli vaikeat vastustajat vastassaan; Glenn Closella vastassa Meryl Streep? Ja taisi maskeerauksesta olla vastassa samainen Rautarouva.
En silti vähättelisi tätä elokuvaa yhtään! Elokuva oli aivan törkän hyvä ja sitä kannatti todellakin odottaa melkein vuosi. Odotus palkittiin ja sain sitä, mitä elokuvalta meninkin hakemaan! Näitä pätkiä lisää!



ps. Käytiin tänään koulun puolesta Ylellä tutustumassa studioihin ja puvustus/lavastus/maski-jutskiin. Käytiin samalla myös Tartu mikkiin-kuvauksissa, joten jos meikäläistä haluaa pongailla; telkka kakkoselle (?) 4.1.2013!

Meryl Streep on Rautarouva

Ensinäkin sanon tähän alkuun että Spielberg-maratonini ottaa nyt vähän iskua koska, uskokaa tai älkää, noita herran tekeleitä on ihan sairaan vaikea haalia käsiinsä! Joten joudun pistämään sen nyt hetkellisesti jäihin. Toivottavasti viimeistään kesällä pääsisin kunnolla sen maratonin kimppuun. Mutta niin kiinnostava maratoni on kyseessä että tasan tämän pidän jossain vaiheessa!

Mutta kivempiin asioihin! Kävin tänään elokuvissa katsomasssa Meryl Streepin tähdittämän Rautarouvan ja voi että olikin katsomisen arvoinen pätkä! Koska kukaan ei spoilereiden pelossa uskalla tätä tekstiäe eteenpäin lukea niin sanon nyt saman tien; Menkää katsomaan tämä elokuva! Se ei ole pyyntö, se on suoranainen käsky! Koska tämä elokuva oli.. sanalla sanottuna mieletön!
Etenkin teille naiset! Menkää katsomaan koska tässä on akkapoweria parhaimmillaan!

Meryl Streep näyttelee elokuvassa Brittein pitkäaikaista pääministeriä, Margaret Thatcheria. Naista, joka nousi kauppiaan tyttärestä valtakunnan johtoon aikana, jolloin naisen paikka oli kotona lapsien kanssa. Elokuva kertoo vanhan, dementoituneen naisen elämästä ja antaa vaikuttavan kuvauksen siitä, miten valta ja sen tuoma vastuus vaikuttaa elämään monella eri tavalla. Thatcher muistetaan yhtenä Britannian vihatuimmista ja rakastetuimmista johtajista. Elokuva perustuu tositapahtumiin, kuten arvata saattaa.

Meryl Streep on niin uskottava roolissaan, ettei sitä edes uskoisi että hahmon takana on näyttelijä. Streep on todellinen kameleontti ja tässä hän on mielestäni vienyt näyttelemisensä aivan uudelle tasolle. En ole koskaan nähnyt mitään videopätkää, missä oikea Thatcher puhuu, mutta se mitä olen kuullut ja lukenut.. On Streep tosiaan tehnyt töitä roolinsa eteen. Thatcher on vaikuttava hahmo ja Streep tekee siitä kahta vaikuttavamman valkokankaalla.
Nyt tuntuu olevan jonkinlainen buumi liikenteessä että nuoremmat näyttelijät näyttelevät paitsi omanikäistään, myös vanhempaa. Kuten Leonardo DiCaprio elokuvassa J.Edgar. Tässäkin elokuvassa Streep esittää vanhusta, mutta mielestäni kaikin puolin paljon uskottavammin kuin DiCaprio J.Edgarissa, vaikka siitäkin elokuvasta valtavasti pidin. Lisäksi täytyy sanoa että maskeeraus on tässä elokuvassa miljoona kertaa parempaa kuin Edgarissa. Ei ihme että elokuva on oscar-ehdokkaana paitsi naispääosasta (jonka Streep voittaa, sanokaa minun sanoneen) myös maskeerauksesta.

Yksi asia minkä haluan nostaa esiin Suomen päädyn jutuista niin tekstitykset! Ne olivat nimittäin todella suuri pettymys! Elokuva tulee Suomen ensi-iltaan joskus miljoona vuotta oikean ensi-illan jälkeen ja sitten tekstitykset on hyvin ala-arvoisia! Ensinäkin sanoista puuttui viimeisiä kirjaimia, jotkut lauseet olivat epämääräisiä.. ja mikä pahinta, muutamissa kohdissa suomennos oli kirjaimellisesti päin helvettiä! En nyt tarkkaan muista mitä sanottiin ja missä, mutta muistan kuinka näreissäni olin. Teatterissa oli kuitenkin suurimmalti osin vanhemman ikäluokan ihmisiä, jotka eivät välttämättä ymmärrä englantia! Ja sitten suomennokset on päin mäntyä.. Tämä ei hyvä! Kääntäjille voisi laittaa nyt hieman noottia asiasta!

Mutta muuten elokuvasta ei ole mitään pahaa sanottavaa. Toisaalta ihmettelen miksei tämä elokuva löytynyt parhaan elokuvan ehdokkuuksista..