Being Human (UK)

Tällä kertaa tehtiin taas pitkästä aikaa  taustatutkimusta Hobitin näyttelijäkaartiin liittyen ja jatkettiin sillä retkikunnan nuorisolla. Hobitista puheenollen huhu kiertää että Smaugin trailerin pitäisi ilmestyä niin että se saadaan Man of Steelin eteen. Tämähän tarkoittaa sitä että trailerin pitäisi siis ilmestyä ennen Man of Steelin Jenkkien ensi-iltaa eli ennen 14.6. Olemme siis jälleen kerran, kuten voisi sanoa, jännän äärellä! Nyt kuitenkin Kilin kimppuun..

BEING HUMAN on BBC:n vuonna 2008 aloittama tv-sarja, joka kertoo ei-niin-normaaleista kämppiksistä. Sarjan loi Toby Whithouse, jolla on ansiolistallaan myös 2005-2011 vuosien Doctor Who. Itse katsoin Netflixistä sarjan kolme ensimmäistä tuotantokautta ja yhteensähän niitä on kertynyt jo viisi, uusin on tältä vuodelta.
Yhtä kolmesta pääosasta näillä kolmella kaudella näytteli Hobitista tuttu Aidan Turner ja hänen aisapareinaan olivat Russell Tovey ja Lenora Crichlown.

Sarja kertoo Mitchellistä, Georgesta ja Anniestä, jotka asuvat yhdessä omakotitalossa. Mitchell ja George työskentelevät paikallisella sairaalalla ja kaikki näyttää tuikitavalliselta normaalien ihmisten silmin. Naapurit pitävät heistä, koska he ovat kaikinpuolin mukavia heille; tarjoavat auttavan käden ja teetä. Tosiasiassa asiat eivät ole ihan niin helppoja ja yksinkertaisia kuin mitä naapurusto kuvittelee; Mitchell on vampyyri ja George ihmissusi. Ja ainiin, Annien olemassaolosta naapurit eivät edes tiedä mitään, koska hän kuoli taloonsa muutama vuosi takaperin. Hän on kummitus.
Monissa juonikuvailuissa tunnutaan mainitsevan että sarja kertoo siitä kuinka nämä kolme yliluonnollista olentoa tulevat toimeen keskenään, koska vanhojen juttujen mukaanhan ihmissuden ja vampyyrin ei pitäisi pitää toisistaan. Mutta kolme kautta katsoneena totean nyt heti ettei kyse ole siitä miten hahmot tulevat toimeen kahden muun kanssa vaan enemmänkin siitä miten he tulevat toimeen itsensä kanssa. Mitchell ja George haluaisivat molemmat elää normaalia elämää kuten ihmiset heidän ympärillään, mutta se ei ole niin helppoa jos on pohjimmiltaan hirviö. Annie taas kokee kummituksena olon paikoin hyvin turhauttavaksi ja kamalaksi varsinkin kun expoikaystävä omistaa heidän kotitalonsa ja toimii Georgen ja Mitchellin vuokraisäntänä.

Sarjan lähtökohdat viestittivät minulle ainakin että kyseessä on taas perinteinen vampyyridraama teineille tyyliin Vampire Diaries. Ja no sitähän tämä on ja ei ole. Lähtökohdat antavat myös nopeasti mielikuvan jonkinasteisesta kolmiodraamasta, jota sarjassa ei ole. Georgella on oma rakkaansa Nina ja Mitchellillä on omat.. rakkaansa ja Annie rakastaa edelleen poikaystäväänsä. Ainakin lähtökohtaisesti, kuten sanottua. Kolmiodraamalle sanotaan kuitenkin jyrkkä ei ja sarjassa keskitytään enemmän veljelliseen rakkauteen.
Sitten on tuotava vielä esiin itsessäni hyvin ristiriitaisia ajatuksia herättävä asia, nimittäin ihmissusien muodonmuutokset. Ja erikoisefektit yleensäkin. Ilmeisesti tässä sarjassa ihmissusien muodonmuutos on tehty puhtaasti maskeilla ja siitä rispektit tietysti. Ongelma vaan on siinä että maskit näyttävät aivan hirveiltä. Ne ovat täydellinen tunnelman tappaja jos on traaginen hetki menossa ja sitten saadaan näitä efektejä naamalle. Samaa voisi sanoa siitä kun vampyyri tapetaan, mutta sitä ei ole tehty edes maskeilla. Se on vaan hirveää katsottavaa.

Mutta hyvin mielenkiintoinen sarja, hyvät näyttelijät ja ei kolmiodraamaa! Efekteistä vähän miinusta, mutta jos ne nyt yrittää tavalla tai toisella sivuuttaa niin sarja on enemmän kuin katsottava. Suosittelen, joskin pakko sanoa pieni varoituksen sana vielä; BBC on ottanut riveihinsä ne sadistisimmat tekijät, mikä nähdään jo esim. Sherlockista, Spooksista, Robin Hoodista ja Strike Backistä. Eikä moinen maine hälvene kyllä tämänkään sarjan kohdalla.

Strike Back

Richard Armitage-tutkimus jatkui Spooksin jälkeen vähän sotaisammalla tavaralla. Tätä ei Netflixistä löydy, mutta kannatti täyttää vuosia ja sain kaveriltani kyseisen sarjan ensimmäisen tuotannon lahjaksi!

STRIKE BACK on Suomessa kaiketi vähemmälle huomiolle jäänyt BBC:n tuotanto, joka perustuu erikoisjoukoissa taistelleen Chris Ryanin novelleihin ja ensimmäisen kauden päähenkilönä nähdään tosiaan Richard Armitage John Porterin roolissa. Hänet nähdään ilmeisesti viel kakkoskauden ensimmäisissä jaksoissa, mutta sitten tuli Hobitti ja herran taival Strike Backissä oli likimain ohi. Itse katoin nimenomaan ykköskauden ja nyt pitäisi se kakkoskausi hankkia jostakin.
John Porter on erikoisjoukkojen sotilas, mutta hänet erotetaan/hän eroaa omatoimisesti tehtävästään erään pahasti pieleen menneen tehtävän jälkeen. Tehtävän epäonnistuessa, kaksi Porterin taistelutoveria sai surmansa ja yksi halvaantui luodinpalasen jäätyä miehen aivoihin. Porter syytti tästä itseään ja vetäytyi tehtävistään.. Vain palatakseen asiaan muutamien vuosien päästä, nähtyään televisiossa julkaistun kuvan miehestä, jonka hän muistaa juurikin tältä epäonnistuneelta missioltaan.

Tässä välissä pidin jonkun vartin tauon ja mietin että mitä hittoa mä nyt sitten kirjoittaisin tästä sarjasta. No se tuotakokausi, siinä on kolme levyä ja jokainen levy pitää sisällään kaksi yhdeksi yhdistettyä jaksoa eli periaatteessa jokainen dvd on oma puolentoista tunnin pituinen elokuvansa. Sarja kuvattiin ilmeisesti 35 mm filmille, mikä kiinnostaa ainakin allekirjoittanutta mutta en tiedä kiinnostaako se ketään muuta? Pointti tässä nyt oli se että vartin miettimisen jälkeen, en vain keksinyt mitään sanottavaa. Itse tykkäsin sarjasta hyvinkin paljon, itseasiassa enemmän kuin Armitagen toisesta sarjasta, Spooksista, vaikka sekin oli katottava. Jostain syystä nyt ei vain irtoa tekstiä.. Mutta suosittelen kyllä sarjaa kaikille, joilla on rahaa ja halua tilata tuotanto jostakin! Itse löysin tämän kauden NetAnttilasta, mutta jatkokausiin en ole tainnut törmätä missään suomalaisissa nettikaupoissa.
Ja niin.. Richard Armitage oli ihan sairaan hyvä! Hobittifaneille entistäkin syvemmät suositukset vaikkei herra ihan kääpiön roolissa tässä nyt olekkaan..

The Office

Kaverin kanssa pitämämme Martin Freeman-viikonloppu päättyi sitten taidokkaasti siihen kaikista masentavimpaan ja ahdistavimpaan sarjaan.. ja niitä olikin sitten kahden tuotantokauden edestä. En vieläkään oikein tajua miten kestin sen sunnuntain.

THE OFFICE on Britanniassa ilmeisesti aika suosittukin ja palkittu tv-sarja, joka keskittyy konttorissa työskentelevien ihmisten jokapäiväiseen elämään. Sarja on tehty melko dokumentaarisella otteella ja siinä seurataan ihmisparkoja ja haastatellaan heitä. Vähän niinkuin reality-tyyliin. Kuten jo sanoinkin, sarja on ainakin itselleni äärimmäisen masentavaa ja ahdistavaa katsottavaa.. Ja siinä mielessä hatun nosto sarjan tekijöille, koska he taisivat onnistua juuri siinä mihin pyrkivätkin!

Sarjan päähenkilönä on paikan pomo, David Brent, jota näyttelee Ricky Gervais. Henkilökohtaisesti kyseinen roolihahmo aiheutti allekirjoittaneelle sellaiset traumat etten ikinä halua enää törmätä Gervaisiin missään olosuhteissa.. Kaikella kunnioituksella kyseistä näyttelijää kohtaan. Mahtava näyttelijähän herra on, ei sitä voi kieltää. David Brent vaan on mitä vastenmielisin pomo ja aiheutti vaivaantuneisuutta ja ahdistusta aina astuessaan kuvaan. Ja sitä tapahtuikin paljon, koska kyseessä oli päähenkilö.
Miksi ihmeessä sitten katsottiin tämä sarja? Ainoa syy on Martin Freeman, jonka tuotantoon halusin tutustua enemmänkin. Tässä sarjassa hän näytteli Tim Canterburya, joka sai kyllä ehdottomasti kaikki sympatiapisteet puolelleen. Ei vain koska kyseessä oli Freeman, vaan koska hahmo itsessään taisi olla yksi niistä harvoista, joilla oli yhä unelma jostain muusta kuin ainaisesta toimistotyöstä.
Ja sitten pitää nostaa ylös vielä kolmas keskiössä oleva näyttelijä, nimittäin Mackenzie Crook, joka näytteli pomon oikeaa kättä, Gareth Keenania. Jostain itselleni tuntemattomasta syystä, pidin kyseisestä hahmosta edes jossain määrin.. Mikä tuntui oudolta, koska kyseessä oli tälläinen sarja ja varsin hämmentävä hahmokin. Mutta näyttelijä on loistava.. Ja imdb osasi jälleen kertoa, miksi kyseinen näyttelijä soitteli jotain kelloja pääkopassani; hän on Pirates of the Caribbeanin Ragetti! No.. Se on hienoa, eikö!

Mutta tuota niin.. Suositteluja? Ei. En halua olla se, joka suosittelee tätä sarjaa kenellekään tosissaan. Sarja on tosiaan hyvä siinä mielessä että tekijät onnistuivat tekemään siitä juurikin niin ahdistavan ja masentavan, kuin ehkä oli tarkoituskin.. Mutta juuri ahdistavuutensa ja masentavuutensa takia en lähde suosittelemaan tätä kenellekään. Valitan. Jos haluatte pitää Martin Freeman-maratonia, tämä kannattaa ehkä valita mukaan, mutta sillä ehdolla että teillä on Sherlockia ja Hobittia ja muita hyviä sarjoja/leffoja, joilla voitte parantaa syntynyttä masennusta. Ja ei, älkää jättäkö Officea viimeiseksi.. Katsokaa se ensimmäisenä niin toivo elämän jatkumisesta voi vielä palautua.

Sherlock

En uskonut että jotain niin kaikin puolin kaunista voisi olla olemassa.. Nyt tiedän paremmin.

SHERLOCK on BBC:n tv-sarja, jonka ensimmäinen kausi ilmestyi vuonna 2010 ja viimeisin vuonna 2012.. Ja kolmoskautta fanit ovatkin sitten saaneet odotella jo tovin jos toisenkin.. Ja joutuvat edelleen. Syy tähän on se pahamaineinen Hobitti-elokuva, joka vei päänäyttelijäkaksikon mennessään.
Benedict Cumberbatch näyttelee itse Sherlock Holmesia ja aisaparina nähdään Martin Freeman John Watsonina. En ole suuremmin Sherlockeja koskaan katsonut.. Mitä nyt ne pari Robert Downey Jr.:n tähdittämää 2000-luvun leffaa.. Mutta nyt on rehellisesti sanottava etten voisi kuvitella ketään muita paremmin näiden kahden rooliin. Sherlock sai aivopesunsa onnistumaan.. jälleen kerran. En lähde vertaamaan Downeyä ja Cumberbatchia toisiinsa, koska se olisi älytöntä. Roolihahmot kun näyttävän näin äkkiseltään olevan kuin yö ja päivä, vaikka samasta hahmosta puhutaankin.

Juonesta on sinänsä turha alkaa puhumaan, koska kyllä kaikki nyt peruskuvion Sherlock Holmesista tietää vaikkei olisi käytännössä lukenut tai nähnyt mitään. Mutta noh.. Tarina alkaa siitä kun Sherlock hommaa itselleen kämppiksen, jonka nimi on John Watson. Alunalkaen heidän piti (ainakin Watsonin mielestä) olla vain kämppiksiä, mutta ennen kuin ensimmäinen päivä tuntuu muuttuvan illaksi, on Watson vetäisty mukaan tutkimaan jotain rikosta. Siitä heidän.. Voisiko sitä kutsua ystävyydeksi, saa alkunsa.
Kausi pitää sisällään kolme puolentoista tunnin jaksoa, mikä tuntuu hyvin hämmentävältä. Mikä on kuitenkin vielä hämmentävää niin se, kuinka nopeasti katsoja saadaan upotettua sarjan maailmaan ja.. julmasti rakastumaan pääkaksikkoon. Spoilaamatta ketään, täytyy moraalin nimissä antaa varoituksen sana kaikille; varokaa BBC:n kausien viimeisiä jaksoja. Etenkin tämän sarjan kohdalla kannattaa varautua siihen että mitä tahansa saattaa tapahtua. Joten.. Olen ehkä ihan kiitollinen että tutustuin Sherlockiin vasta tässä vaiheessa enkä silloin heti kun kyseisen sarjan kakkoskausi ilmestyi. Onpahan vähemmän aikaa odotettavana jos kolmoskautta miettii..

Mitä pitää vielä sanoa sarjasta niin se, että sarja on aivan täydellisen kaunis paketti. Kaunis. Se on juuri se sana, mikä sopii kuvaamaan tätä sarjaa. Paitsi että Cumberbatch ja Freeman ja tarina ovat kauniita itsessään.. Niin voi luoja. Se värimaailma. Ne kuvat. Kuvaajaopiskelija sisälläni todella nosti päätään tämän sarjan merkeissä. Sanoinkin kaverille pari kertaa jotain kuvakommenttia, koska en vain pystynyt pitämään leipäläpeäni ummessa.
Kaunis. Sitä se on. Katsokaa Sherlockia ihmiset, en suosittele.. Vaadin.

BBC:n Robin Hood

Olen nähtävästi paasannut tästä aiheesta useampaankin otteeseen, mutta itse BBC:n sarjasta ei ole tullut pälistyä, joten korjataanpa se virhe nyt samantien! Viime viikonloppunahan pidettiin kaverin kanssa.. Aika mittava, n. 28 tuntinen maratoni kyseisen sarjan merkeissä!

 

BBC:n ROBIN HOOD on Britanniassa vuosina 2006-2009 ilmestynyt, kolme tuotantokautta kattava tv-sarja tuosta Sherwoodin sankarista. Tarina on periaatteessa se sama; Robin of Locksley palaa Pyhässä Maassa käydystä sodasta vain huomatakseen että oikea sota on alkamassa Nottinghamissa. Paha sheriffi ja hänen oikea kätensä ovat kovaa vauhtia orjuuttamassa kansaa ja samalla prinssi Juhana yrittää syrjäyttää kaukomailla sotimassa olevan veljensä.
Kun ensimmäisen kerran katsoin tätä kyseistä sarjaa, en ollut ollut yhtään tietoinen että BBC ylipäätään on tehnyt mitään sarjaa Robin Hoodista. Olin myös jokseenkin vastahakoinen alkuun, koska.. No minun The Robin Hoodini on ja tulee aina olemaan Kevin Costner ja olin yhtä ennakkoluuloinen Jonas Armstrongia kohtaan kuin mitä olin Russel Croweakin kohtaan silloin vuonna 2010.. Mutta ennen kuin sen päivän jakso oli ohi, olin jo myyty. Ja sitten jännästi jalat veivätkin minut Anttilaan kahmimaan tuotantokaudet itselleni.

Sarjaa suosittelen lämpimästi kaikille Robin Hoodin ystäville, sillä sarja tosiaan kestää useamman katsomiskerran, se on vallan viihdyttävä loppuun saakka.. Eikä se ole yhtään liian pitkä. Ja BBC teki harvinaisen selväksi sen tosiasian että kolmoskausi varmasti jäi viimeiseksi. Se, mitä se sitten käytännössä tarkoittaakaan, se jääköön jokaisen selvitettäväksi.
Ensimmäinen kausi on hyvä, mutta siitä jotenkin huokuu se kuinka sarjaa lähtiin ensin tekemään vähän ehkä pienellä (pienellä ja pienellä, mistä sen nyt ottaa) budjetilla ja kokeilumielessä. Se kuitenkin menestyi ja kakkososassa aletaan ehkä selvemmin rakentamaan suurempaa pääjuonta, joka ekasta kaudesta oikeastaan puuttuu lähes kokonaan. Kolmoskausi taas huipentuu täydellisesti niin juonen, hahmojen/näyttelijöiden kuin puvustuksen/lavastuksen puolestakin. Eli toisin kuin yleensä.. Tässä sarjassa mitä pidemmälle mennään, sitä paremmaksi muututaan. Mutta luojan kiitos he lopettivat sarjan kolmanteen kauteen, koska en usko että neloskausi olisi tuonut enää mitään hyvää sarjaan.

Yhtä tiettyä ohjaajaa sarjalle on vaikea mainita, koska ohjaajia näyttäisi olevan enemmän kuin laki sallii. Samoin käsikirjoittajia, mutta nämä seikathan eivät ole kovin ihmeellisiä tv-sarjojen maailmassa. Mutta imdb nimeää Foz Allanin ja  Dominic Minghellan sarjan luojiksi joten annetaan kunnia heille. Mitä näytelijöihin taas tulee.. Jonas Armstrong tosiaan vetää pääroolin melkein yhtä uskottavasti kuin Kevin Costnerkin aikanaan. Keith Allenia taas voisi hyvillä mielin verrata Alan Rickmanin sheriffisuoritukseen ilman mitään katumusta. Allenin versio sheriffistä toimii tässä yhteydessä aivan täydellisesti.. ja pahisten kastiin kun heitetään vielä Richard Armitage Guy of Gisbournena niin kolmiohan on oikeastaan täydellisempi kolmio kuin tuossa Prince of Thievesissä, vaikka siinä Michael Wincott vetikin myös loistavan roolisuorituksen.. Mutta kaikella rakkaudella, kyllä Armitage Guyn roolilla viet tämän sarjan pyhän kolminaisuuden voittoon. Jos nyt on lähdettävä vertailemaan.

Mutta eikai mulla muuta sitten. Suosittelen kaikille! Nyt voisin aikani kuluksi pistää Russel Crowen pyörimään niin olisi taas kaikki Robin Hoodit Disneytä ja Sukkahoususankareita lukuunottamatta katottu.