Being Human (UK)

Tällä kertaa tehtiin taas pitkästä aikaa  taustatutkimusta Hobitin näyttelijäkaartiin liittyen ja jatkettiin sillä retkikunnan nuorisolla. Hobitista puheenollen huhu kiertää että Smaugin trailerin pitäisi ilmestyä niin että se saadaan Man of Steelin eteen. Tämähän tarkoittaa sitä että trailerin pitäisi siis ilmestyä ennen Man of Steelin Jenkkien ensi-iltaa eli ennen 14.6. Olemme siis jälleen kerran, kuten voisi sanoa, jännän äärellä! Nyt kuitenkin Kilin kimppuun..

BEING HUMAN on BBC:n vuonna 2008 aloittama tv-sarja, joka kertoo ei-niin-normaaleista kämppiksistä. Sarjan loi Toby Whithouse, jolla on ansiolistallaan myös 2005-2011 vuosien Doctor Who. Itse katsoin Netflixistä sarjan kolme ensimmäistä tuotantokautta ja yhteensähän niitä on kertynyt jo viisi, uusin on tältä vuodelta.
Yhtä kolmesta pääosasta näillä kolmella kaudella näytteli Hobitista tuttu Aidan Turner ja hänen aisapareinaan olivat Russell Tovey ja Lenora Crichlown.

Sarja kertoo Mitchellistä, Georgesta ja Anniestä, jotka asuvat yhdessä omakotitalossa. Mitchell ja George työskentelevät paikallisella sairaalalla ja kaikki näyttää tuikitavalliselta normaalien ihmisten silmin. Naapurit pitävät heistä, koska he ovat kaikinpuolin mukavia heille; tarjoavat auttavan käden ja teetä. Tosiasiassa asiat eivät ole ihan niin helppoja ja yksinkertaisia kuin mitä naapurusto kuvittelee; Mitchell on vampyyri ja George ihmissusi. Ja ainiin, Annien olemassaolosta naapurit eivät edes tiedä mitään, koska hän kuoli taloonsa muutama vuosi takaperin. Hän on kummitus.
Monissa juonikuvailuissa tunnutaan mainitsevan että sarja kertoo siitä kuinka nämä kolme yliluonnollista olentoa tulevat toimeen keskenään, koska vanhojen juttujen mukaanhan ihmissuden ja vampyyrin ei pitäisi pitää toisistaan. Mutta kolme kautta katsoneena totean nyt heti ettei kyse ole siitä miten hahmot tulevat toimeen kahden muun kanssa vaan enemmänkin siitä miten he tulevat toimeen itsensä kanssa. Mitchell ja George haluaisivat molemmat elää normaalia elämää kuten ihmiset heidän ympärillään, mutta se ei ole niin helppoa jos on pohjimmiltaan hirviö. Annie taas kokee kummituksena olon paikoin hyvin turhauttavaksi ja kamalaksi varsinkin kun expoikaystävä omistaa heidän kotitalonsa ja toimii Georgen ja Mitchellin vuokraisäntänä.

Sarjan lähtökohdat viestittivät minulle ainakin että kyseessä on taas perinteinen vampyyridraama teineille tyyliin Vampire Diaries. Ja no sitähän tämä on ja ei ole. Lähtökohdat antavat myös nopeasti mielikuvan jonkinasteisesta kolmiodraamasta, jota sarjassa ei ole. Georgella on oma rakkaansa Nina ja Mitchellillä on omat.. rakkaansa ja Annie rakastaa edelleen poikaystäväänsä. Ainakin lähtökohtaisesti, kuten sanottua. Kolmiodraamalle sanotaan kuitenkin jyrkkä ei ja sarjassa keskitytään enemmän veljelliseen rakkauteen.
Sitten on tuotava vielä esiin itsessäni hyvin ristiriitaisia ajatuksia herättävä asia, nimittäin ihmissusien muodonmuutokset. Ja erikoisefektit yleensäkin. Ilmeisesti tässä sarjassa ihmissusien muodonmuutos on tehty puhtaasti maskeilla ja siitä rispektit tietysti. Ongelma vaan on siinä että maskit näyttävät aivan hirveiltä. Ne ovat täydellinen tunnelman tappaja jos on traaginen hetki menossa ja sitten saadaan näitä efektejä naamalle. Samaa voisi sanoa siitä kun vampyyri tapetaan, mutta sitä ei ole tehty edes maskeilla. Se on vaan hirveää katsottavaa.

Mutta hyvin mielenkiintoinen sarja, hyvät näyttelijät ja ei kolmiodraamaa! Efekteistä vähän miinusta, mutta jos ne nyt yrittää tavalla tai toisella sivuuttaa niin sarja on enemmän kuin katsottava. Suosittelen, joskin pakko sanoa pieni varoituksen sana vielä; BBC on ottanut riveihinsä ne sadistisimmat tekijät, mikä nähdään jo esim. Sherlockista, Spooksista, Robin Hoodista ja Strike Backistä. Eikä moinen maine hälvene kyllä tämänkään sarjan kohdalla.

Ridley Scottin Robin Hood

Ridley Scottin ROBIN HOOD on 2010 vuoden elokuva, jota tähdittämässä nähdään nopeasti mainittuna Russel Crowe ja Cate Blanchett. Robin Hoodista on tehty tuhat ja yksi elokuvaa, tv-sarjaa ja tarinoita on varmaan sitäkin enemmän.. Mutta silti Ridley Scott onnistui löytämään ihmeellisen, uuden näkökannan koko touhuun. Itseasiassa meikäläisen silmin katsottuna, Scott onnistui kääntämään koko Robin Hoodin tarinan päälaelleen.

Tämä teksti vilisee spoilereita, joten omalla vastuulla sitten!

Robin of Locksley ei ole palaamassa kotiin (itseasiassa koko Robin of Locksleyä ei ole), kuningas Richard ei sodi niin kunniallisesti vaan polttaa linnoja Ranskassa rikkauksien toivossa, Richard kuolee ensimmäisen kahdenkymmenen minuutin aikana, prinssi Johnista tulee Englannin kuningas, lady Marion on naimisissa mutta aviomies kuolee sotaan, Nottinghamin sheriffi kyllä sortaa kansaa mutta suurempi uhka tulee kuitenkin Ranskasta. Robin karannut sodasta ja käyttää Robert Loxleyn, Marionin miehen, nimeä. Ainiin ja Marionilla on pikkupoikien jengi Sherwoodissa! Ranskan uhatessa Britanniaa, Robin lähtee taistoon kuninkaan, Johnin, rinnalla.

Elokuvassa on sinänsä potentiaalia. Se näyttää spektaakkelimaiselta ja kaikki nuo ns. 'epäkohdat' herättävät väkisinkin kiinnostuksen jos yhtään on Robin Hoodin tarinoita katsellut tai kuunnellut. Mutta silti minusta tuntui että hahmot jäivät hyvin irrallisiksi ja kahteen ja puoleen tuntiin oli ängetty aivan liikaa tapahtumia ja hahmoja. Lopputulos ei ehkä toiminut niin hyvin kuin olisi voinut. Samaistumismahdollisuutta ei tuntunut löytyvän kenestäkään.

Cate Blanchett ja Russel Crowe vetivät kyllä roolinsa Marionina ja Robinina oikein kunnialla kotiin, mutta jotenkin.. Jäi sellainen maku suuhun että elokuvassa oli liikaa isoja nimiä jo näiden kahden kohdalla. Rakastan Blanchettiä (jos se nyt ketään enää yllättää) ja jokin Crowessa kyllä viehättää vaikken miestä lempinäyttelijöiden listalle laskisikaan.. mutta olisin kaivannut joko nimettömämpää Robinia tai nimettömämpää Marionia, jos tajuatte mitä tarkoitan? 

Elokuvan muita mielestäni mainitsemisen arvoisia nimiä.. Mark Strong, joka näytteli Godfreytä elikkä elokuvan ns. pääpahista, joka.. Kaiketi Ranskan kuninkaan alaisena yritti valloittaa Britannian. Itse muistan Strongin Sherlock Holmesista (2009) ja Tinker, Taylor, Soldier, Spysta (2011) eikä herra jättänyt kylmäksi tässäkään elokuvassa. Oscar Isaac taas näytteli prinssi Johnia ja hänet muistan mieluiten Drivesta (2011) ja kyllä, Isaac teki myöskin loistosuorituksen! Kevin Durand, josta en oikein osaa sanoa mitään, oli myöskin tuttu kasvo ja hänet voi pongata mm. Wolverinesta (2009) ja Real Steelistä (2011).

Kaikenkaikkiaan siis ihan kohtalainen pätkä. En ihan suureen ääneen tätä lähtisi ihmisille suosittelemaa, mutta en jättäisi suosittelemattakaan. Itseasiassa voisin muotoilla tämän näin; Jos olet nähnyt Robin Hoodista tehtyjä aikaisempia elokuvia, sitten kannattaa katsoa! Jos taas olet täysin märkäkorva Robin Hoodin suhteen, suosittelen ennemminkin sitä vuoden 1991 Robinia, jossa pääosassa oli Kevin Costner. Tai sitten BBC:n Robin Hoodia, jos sinulla on 28 tuntia luppoaikaa. Niiden jälkeen voit katsoa tämän leffan!

BBC:n Robin Hood

Olen nähtävästi paasannut tästä aiheesta useampaankin otteeseen, mutta itse BBC:n sarjasta ei ole tullut pälistyä, joten korjataanpa se virhe nyt samantien! Viime viikonloppunahan pidettiin kaverin kanssa.. Aika mittava, n. 28 tuntinen maratoni kyseisen sarjan merkeissä!

 

BBC:n ROBIN HOOD on Britanniassa vuosina 2006-2009 ilmestynyt, kolme tuotantokautta kattava tv-sarja tuosta Sherwoodin sankarista. Tarina on periaatteessa se sama; Robin of Locksley palaa Pyhässä Maassa käydystä sodasta vain huomatakseen että oikea sota on alkamassa Nottinghamissa. Paha sheriffi ja hänen oikea kätensä ovat kovaa vauhtia orjuuttamassa kansaa ja samalla prinssi Juhana yrittää syrjäyttää kaukomailla sotimassa olevan veljensä.
Kun ensimmäisen kerran katsoin tätä kyseistä sarjaa, en ollut ollut yhtään tietoinen että BBC ylipäätään on tehnyt mitään sarjaa Robin Hoodista. Olin myös jokseenkin vastahakoinen alkuun, koska.. No minun The Robin Hoodini on ja tulee aina olemaan Kevin Costner ja olin yhtä ennakkoluuloinen Jonas Armstrongia kohtaan kuin mitä olin Russel Croweakin kohtaan silloin vuonna 2010.. Mutta ennen kuin sen päivän jakso oli ohi, olin jo myyty. Ja sitten jännästi jalat veivätkin minut Anttilaan kahmimaan tuotantokaudet itselleni.

Sarjaa suosittelen lämpimästi kaikille Robin Hoodin ystäville, sillä sarja tosiaan kestää useamman katsomiskerran, se on vallan viihdyttävä loppuun saakka.. Eikä se ole yhtään liian pitkä. Ja BBC teki harvinaisen selväksi sen tosiasian että kolmoskausi varmasti jäi viimeiseksi. Se, mitä se sitten käytännössä tarkoittaakaan, se jääköön jokaisen selvitettäväksi.
Ensimmäinen kausi on hyvä, mutta siitä jotenkin huokuu se kuinka sarjaa lähtiin ensin tekemään vähän ehkä pienellä (pienellä ja pienellä, mistä sen nyt ottaa) budjetilla ja kokeilumielessä. Se kuitenkin menestyi ja kakkososassa aletaan ehkä selvemmin rakentamaan suurempaa pääjuonta, joka ekasta kaudesta oikeastaan puuttuu lähes kokonaan. Kolmoskausi taas huipentuu täydellisesti niin juonen, hahmojen/näyttelijöiden kuin puvustuksen/lavastuksen puolestakin. Eli toisin kuin yleensä.. Tässä sarjassa mitä pidemmälle mennään, sitä paremmaksi muututaan. Mutta luojan kiitos he lopettivat sarjan kolmanteen kauteen, koska en usko että neloskausi olisi tuonut enää mitään hyvää sarjaan.

Yhtä tiettyä ohjaajaa sarjalle on vaikea mainita, koska ohjaajia näyttäisi olevan enemmän kuin laki sallii. Samoin käsikirjoittajia, mutta nämä seikathan eivät ole kovin ihmeellisiä tv-sarjojen maailmassa. Mutta imdb nimeää Foz Allanin ja  Dominic Minghellan sarjan luojiksi joten annetaan kunnia heille. Mitä näytelijöihin taas tulee.. Jonas Armstrong tosiaan vetää pääroolin melkein yhtä uskottavasti kuin Kevin Costnerkin aikanaan. Keith Allenia taas voisi hyvillä mielin verrata Alan Rickmanin sheriffisuoritukseen ilman mitään katumusta. Allenin versio sheriffistä toimii tässä yhteydessä aivan täydellisesti.. ja pahisten kastiin kun heitetään vielä Richard Armitage Guy of Gisbournena niin kolmiohan on oikeastaan täydellisempi kolmio kuin tuossa Prince of Thievesissä, vaikka siinä Michael Wincott vetikin myös loistavan roolisuorituksen.. Mutta kaikella rakkaudella, kyllä Armitage Guyn roolilla viet tämän sarjan pyhän kolminaisuuden voittoon. Jos nyt on lähdettävä vertailemaan.

Mutta eikai mulla muuta sitten. Suosittelen kaikille! Nyt voisin aikani kuluksi pistää Russel Crowen pyörimään niin olisi taas kaikki Robin Hoodit Disneytä ja Sukkahoususankareita lukuunottamatta katottu.

Oodi lapsuuden sankarielokuville!

Pidettiin kaverin kanssa aikamoinen nostalgiasointi-ilta kolmen 1990-luvun alun sankarielokuvan merkeissä! Robin Hood - Varkaiden Ruhtinas, Kapteeni Koukku ja Kolme Muskettisoturia kuuluvat niihin elokuviin, jotka allekirjoittanut nimeää aika suoralta kädeltä lapsuutensa/nuoruutensa suosikkielokuviin. Robin Hood ja Peter Pan ostivat palan minusta jo Disneyn kyseisissä klassikkoelokuvissa ja nämä ysärileffat olikin sitten täydellinen jatkumo sille kaikelle.
Muutamia huomioita ennen kuin mennään elokuviin sen syvällisemmin; Ensinäkin Bryan Adams oli tehnyt end credit-biisit sekä Robin Hoodiin että Muskettisotureihin, minkä tavallaan tiesi etukäteen mutta mitä ei ollut sen suuremmin aikaisemmin tullut ajatelleeksi. Toinen yhteinen tekijä näillä elokuvilla oli näyttelijä Michael Wincott, joka oli Robin Hoodissa sheriffin oikea käsi, Guy of Gisbourne ja samaten Muskettisotureissa kardinaalin oikea käsi, kapteeni Rochefort. Mikä vielä hauskempaa, kyseinen pääpahiksen oikeakäsi, saa surmansa molemmissa elokuvissa lähestulkoon samalla tavalla. Vain tilanne on tottakai eri, mutta noin muuten.. Voi raukkaa.

ROBIN HOOD - THE PRINCE OF THIEVES on se vuoden 1991 elokuva, josta meikäläisen mielestä löytyy elokuvapuolen paras Robin Hood-hahmo. Kevin Costner on jotenkin niin täydellisesti roolitettu kyseisen sankarin rooliin ettei tosikaan. Siinä jää kyllä Russell Groven vuoden 2010 suoritus ihan varjoonsa. Lisäksi täytyy sanoa että minun rakkauteni Alan Rickmaniin ei todellakaan juonna juuriaan Harry Potter-elokuviin vaan nimenomaan tähän kyseiseen pätkään. Rickman näyttelee täydellisen julmaa sheriffiä, joka vaan on.. juuri niin pelottava ja sadistinen kuin mitä Nottinghamin sheriffiltä voi odottaakin.
Elokuva alkaa perinteisesti Robinin palatessa Pyhästä Maasta kotiinsa saaden huomata maan sairauden ja kuinka sheriffi verottaa kansaansa liiankin lujalla otteella. Rikkaasta miehestä lainsuojattomaksi ja sitä kautta kansan todelliseksi sankariksi.
Elokuvasta täytyy sen verran mainita että puvustus, rekvisiitta, lavastus.. Aivan täydellistä menoa ottaen huomioon elokuvan ilmestymisvuoden! Nyt kun elokuvaa katsoi taas pitkästä aikaa, sitä tajusi että niin.. oodi puvustajille! Aivan käsittämätöntä.
Sille, joka ei ole tutustunut Robin Hood-elokuviin, suosittelisin tätä ensimmäiseksi Hood-elokuvaksi. Russell Grovesta en tosiaan sano nyt mitään, koska sen näkemisestä on vierähtänyt jo tovi.. Ja Miehet Sukkahousuissa-elokuva saa minulta suorat bannit. BBC:n kolmikautiseen Robin Hood-sarjaan kannattaa suhtautua hieman varauksella, mutta sillä ajatuksella että sarja menee aina vaan parempaan suuntaan mitä edemmäs se kehittyy! Kaikella rakkaudella Robin Hoodia, lapsuuteni sankaria, kohtaan!

HOOK - KAPTEENI KOUKKU taas.. on kuitenkin ilmeisesti 1991 vuoden tuotoksia, vaikka mielestäni vhs:n takakannessa luki että elokuva on vuodelta 1992. No kuitenkin.. Tämän elokuvan muistan nähneeni vain pari kertaa lapsena silleen että se tuli televisiosta. Tykkäsin aivan tuhottomasti ja tykkään edelleen.. Nimimerkillä Roxx 23 v itkee Hookin lopussa.
Elokuvasta hohkaa ohjaaja Steven Spielberg. Hetken ajan en muistanut kuka elokuvan oli ohjannut, mutta jotenkin muistelin että joku iso nimi tämänkin takana oli. Eikä tullut yhtään yllätyksenä tiedon tarkistettuani että kyseessä on Spielberg.
Vähän normaalista Peter Pan-tarinasta poikkeava pätkä sellaisilla söpöillä pienillä elementeillä varustettuna; Peter on kuin onkin kasvanut aikuiseksi, mutta joutuu palaamaan Mikä-Mikä-Maahan Koukun kidnapattua hänen lapsensa. Peterin on löydettävä sisäinen lapsensa, muistettava seikkailunsa ja noustava jälleen kerran lentoon.. ja kohtaamaan hurja Kapteeni Koukku vielä kerran.
Tässä taas sarjassamme täydellisiä Peter Pan-elokuvia. En tosin ole nähnyt kyseisestä pikkupojasta kertovia tarinoita muuta kuin tämän, Disneyn klassikon ja sitten sen uuden 2000-luvun Peter Panin missä Jason Isaacs vetää kaksoisroolin kapteeni Koukkuna ja Wendyn isänä. Se on muuten myöskin aika hieno Koukku-suoritus ja tykkään kyseisestä leffastakin. Suosittelen sitäkin, joskin tätä Hookia suosittelen aavistuksen enemmän..
Tässäkin kohtaa (varsinkin tässä kohtaa) täytyy taas huutaa; oodi puvustukselle! Oodi rekville! Oodi lavastajille! Voi luoja että on kaunista. Tunkekaa se uusi Oz pyllyynne ja opetelkaa ihmiset lavastamaan. Ei tietokonetaustat ole kauniita. Hook on kaunista.

THE THREE MUSKETEERS oli viimeisin tästä maratonistamme ja kyllä, kyseessä on juurikin se vuoden 1993 pätkä jossa Kieffer Sutherland sulattaa kaikkien tyttöjen ja poikien sydämmet käheällä äänellään ja synkällä menneisyydellään. Ja nyt kun asiaa ajattelee, ei pidä unohtaa armon Roshefortiakaan ja siinä samalla Michael Wincottia (oi muuten! Kyseisen herran voi pongata tulevasta Hitchcock-elokuvasta!), joka on kyllä aina ollut omalla kohdalla yksi niistä elokuvan suosikkihahmoista..
Muskettisoturit ovat historiaa. Heidät on juuri lakkautettu kun nuori D'Artagnan saapuu Pariisiin liittyäkseen heihin. Epäonnisen aamupäivän myötä hän onnistuu hankkimaan itselleen kolme kaksintaistelua iltapäivään mennessä ja vieläpä kolmen eri muskettisoturin kanssa. Muskettisoturin, jotka ovat kieltäytyneet luopumasta tehtävistään suojella Ranskaa ja kuningasta ja ovat siksi nykyään lainsuojattomia. D'artagnan autettua heitä, herrasta tulee niinikään lainsuojaton mutta sillä ei ole merkitystä, koska Ranskan ja kuninkaan turvallisuus on jälleen kerran vaakalaudalla!
Tämän elokuvan taisin nähdä ensimmäisen kerran hieman vanhempana kuin nuo kaksi edeltäjäänsä, mutta yhtälailla tämäkin pätkä on kaivertanut tiensä sydämeeni. 

Että semmoisia elokuvia tällä kertaa! Huomenna aloitan oscar-elokuvien katselmukset Skyfallilla ja sen jälkeen en sitten tiedäkään että mitä teen.. Muuten! Aukko sivistyksessä! Jos huomenna saan itseni raahattua leffaan, Skyfall on meikäläisen ensimmäinen James Bond-elokuva minkä koskaan katson kokonaan! Miettikääpä sitä!

Alan Rickman kuukauden henkilönä

Tämä kuukausi vetelee jo ihan viimeisiään enkä ole edes kaikessa kiireydessä tajunnut että kuukauden henkilö pitäisi valita ja siitä pitäisi kirjoittaa! Ja hyvät lukijat, helmikuu oli törkeän vaikea kuukausi! Taisin selata melkein kaikki mieleen tulevat tyypit läpi ennen kuin kaverini sitten auttoi minua ja sanoi että ALAN RICKMAN on juuri se etsimäni henkilö.

Alan Rickman on tosiaan melkein kaikille ehkä tunnetuin roolistaan Harry Potter-saagan Severus Kalkaroksena. Hänhän kieltämättä teki aivan loistavan roolisuorituksen tuona kaikkien vihaamana (tai no.. rakastamana) liemien opettajana. Minä kuitenkin tutustuin Rickmaniin ensimmäisen kerran joskus vuonna kivi ja kirves kun ensimmäisen kerran näin elokuvan Robin Hood - Varkaiden ruhtinas. Tuo elokuva on säilynyt yhtenä suosikeistani siitä päivästä lähtien ja kyllä, parempaa Nottinghamin sheriffiä en ole kuunaan tavannut kuin tämä Rickmanin suoritus! Se sheriffi ei suinkaan ole ilkeä, niinkuin kaikkialla aina lukee, vaan se on suorastaan julma ja raaka ja äärimmäisen sadistinen! Ja Rickman.. Oi Rickman niin sadistisessa roolissa! Voiko parempaa ollakaan?

Rickmanhan syntyi Lontoossa 21. helmikuuta 1946, joten herralla tuli viikko takaperin täyteen 66 vuotta! Syvimmät onnitteluni siihen suuntaan. Hän on perheensä lapsista toisiksi vanhin ja hänellä on isoveli, pikkuveli ja pikkusisko. Hänen äitinsä kasvatti neljä lastaan melkein yksinään, koska Rickmanin isä kuoli pojan ollessa 8 vuotias. Äiti kyllä meni uusiin naimisiin, mutta se liitto ei kestänyt kuin muutaman vuoden. rickman on kommentoinut tätä tapausta sanomalla että äidillä oli vain ja ainoastaan yksi rakkaus.
Ennen näyttelijäksi rupeamistaan, Rickman opiskeli graafikseksi suunnittelijaksi ja perustikin muutamien ystäviensä kanssa suhteellisen menestyvän yrityksen, Graphitin. Rickman kuitenkin jätti yrityksen melko pian, koska halusi ammattilaisnäyttelijäksi.

Rickman on tehnyt varmaan miljoona elokuvaa uransa aikana ja tullut kuuluisaksi etenkin pahisrooleistaan. Kuten tuossa äsken mainitsinkin, oma suosikkini on Notthinghamin sheriffi! Tähän loppuun nyt pätkä kyseisestä elokuvasta.

Leffavuosi 2012

Kuten joku ehkä huomasikin, lupasin tänä vuonna etten osta yhtä ainutta uutta dvd:tä ennen kuin olen katsonut kaikki hyllyni leffat. Tänään listasin kaikki elokuvani/tuotantokaudet ja sain tulokseksi 251 elokuvaa/tuotantokautta. En tainnut kunnolla edes tiedostaa sitä, kuinka paljon tavaraa maaginen hyllyni sisältääkään. Jos olisin tiedostanut, en todellakaan olisi luvannut mitään vastaavaa.. Luulisi sitä oppineen tuon viime vuoden epic failauksen, 501 elokuvan lupauksen, opettaneen jotakin. Mutta ei auta marista, lupaus mikä lupaus! Ja eihän tämä 251 elokuvaa tarkoita tätä vuotta.. Eihän?

Mutta mitä pitää sisällään tämän vuoden elokuvat minun näkökulmastani? Ainakin verta ja kyyneliä, jos ei muuta.. Katsastetaanpas kuitenkin hieman että mitä tuleman pitää!

ELOKUVIA HYLLYSTÄNI
Yksi lensi yli käenpesän
Vuosti 1975. Jack Nicholson.

Thelma and Louise
Vuoden 1991 klassikko

Harry Potter 1-7 2/2
Hyvät kirjat. Hyviä leffateattereissa. 2001-2011

Fast and Furious 1-5
Nopeita autoja. Komeita miehiä. 2001-2011

Crazy Heart
Vuosi 2009. Jeff Bridges.

Avatar
Sinisiä otuksia. James Cameron. 2009.

TUOTANTOKAUSIA HYLLYSTÄNI
LOST
Kaudet 1-7. Apua.

Prison Break
Kaudet 1-4 + Final Break. Nerokasta.

Frendit
Kaudet 1-10. Jokapäiväinen elämäntapa.

BBC: Robin Hood
Kaudet 1-3. Back to Sherwood forest..

TULEVIA ELOKUVIA
The Hobbit - An Unexpected Journey
Maailman odotetuin elokuva. Keski-Maa. Peter Jackson.

Batman - The Dark Knight Rises
Lepakkomies seikkailee taas! Jee!

SAAPASJALKAKISSA
Saapasjalkakisu! Mitä tapahtui ennen Shrekiä?

Tässä nyt muutama leffa ja tuotantokausi hyllyköstäni ja valitsin tarkoituksella (tai ainakin yritin) hieman erilaisia leffoja. Pari klassikkoa, vähän turhuutta, Cameronia.. jne. Yritin napata myös leffoja, joista en vielä ole tänne kirjoittanut. Tulevia leffoja kolme, jotka nopeasti tulivat mieleen.. Ja tietysti muutama tuotantokausi, jotka hamstrasin aikanaan hyllyyni. Pidän niistä.
Mutta 251 elokuvaa/tuotantokautta katsottavana! Ja tähän lisätään vielä lupaamani Steven Spielberg-maraton, muita maratoneja, pakolliset LotR-maratonit, lisäksi oscar-gaalaan liittyvät päivitykset.. Ja miljoona muuta asiaa. Ja leffassakin pitäisi käydä! Ja pitäisi ehkä muutama leffa ehtiä tehdäkin tässä vuoden mittaa.. Kiireinen leffavuosi siis tulossa, mutta sehän se tekeekin tästä vuodesta elämisen arvoisen!

Lyhyenläntä Disney-maratoni

Nyt kun on ollut ihan sikana puhetta Disney-leffoista ja armas Willunikin pitää Disneyn klassikko-maratonia blogissaan niin ajattelinpa minäkin pitää jonkinasteisen maratonin, joskin lyhyemmän koska en omista kovinkaan paljoa noita klassikkoja. Ehkä parisenkymmentä jos lasketaan sekä vhs:t että dvd:t. Nyt päätin kuitenkin karsia tämän maratonini kattamaan vain ja ainoastaan ne elokuvat, jotka minulla on DVD:llä.

Walter Elias ”Walt” Disney syntyi vuonna 1901 ja oli yhdysvaltalainen piirroselokuvien tuottaja, ohjaaja, ääninäyttelijä ja animaattori aina kuolemaansa saakka, vuoteen 1966. Ensimmäisiä piirroselokuviaan Disney alkoi tehdä 1920-luvulla ja yhdessä Ubbe Iwerksin kanssa hän perusti ensimmäisen filmistudionsa, Iwerks-Disney Commercial Artistsin. Se meni kuitenkin hyvin pian konkurssiin. Muutamaa vuotta myöhemmin, Disney perusti uuden yhtiön, Laugh-O-Gram Films, Inc.:n, jonka kanssa hän alkoi työstämään Liisa Ihmemaassa-satua. Se jäi kuitenkin kesken yhtiön mennessä jälleen kerran konkurssiin. Niinpä Disney otti Liisansa ja lähti sen kera Californiaan. Siellä hän perusti yhdessä veljensä kanssa The Disney Brothers Studion, joka sittemmin sai nimen THE WALT DISNEY COMPANY. Tähän päivään mennessä Disney on julkaissut 50 klassikoksi nostettua piirroselokuvaa ja numero 51 on tulossa piakkoin Suomeen.

17. 101 DALMATIALAISTA
"Me jekutamme hullua tätiä!"
Ohjaajat: Clyde Geronimi, Hamilton Luske, Wolfgang Reitherman
Käsikirjoittaja: Bill Peet
Tuottaja: Walt Disney
Pääosat: Rod Taylor, Betty Lou Gerson, Cate Bauer
Tämä Disneyn 17. klassikko sai ensi-iltansa tammikuussa 1961. Wikipedia tietää kertoa että elokuvassa on yhteensä 6 469 952 dalmatialaisen laikkua. Pongolla on 72, Perditalla 68 ja joka pennulla 32 laikkua. Tämän vuoksi elokuvan piirrokset valokopioitiin suoraan kalvolle, ja näin vältyttiin hankalalta ja aikaa vievältä puhtaaksipiirtämiseltä.
Minusta elokuvan ehdottomasti ihanin asia on se kuinka ihmisestä on tehty kirjaimellisesti koiran lemmikki. Niinhän se loppupeleissä on. Ihminen tekee mitä vain koiransa eteen ja koirat ovat tarpeeksi fiksuja käyttääkseen ihmistä siinä mielessä hyväkseen. Lisäksi on todella mielenkiintoinen ajatus että koirien "hämyhaukku" on ikäänkuin vastine ihmisten puhelimelle. Sitä eivät kaikki ole välttämättä ajatelleet, mutta niinkai se on.. Juorut lentävät kirjaimellisesti.
Sinänsä tämä elokuva on hyvin poikkeava Disney-elokuva, koska tässä ei niinkään lauleta joka toisessa välissä, mikä on ainakin nykyään yleisesti yksi Disney-elokuvien tunnuspiirteistä.
Mutta elokuva on kaikin puolin kaunis teos! Rakastan myös sitä täydellisen yksityiskohtaista piirrustusjälkeä.

20. ARISTOKATIT
"Aivan tautinen blues!"
Ohjaaja: Wolfgang Reitherman
Käsikirjoittajat: Ken Anderson, Larry Clemmons
Tuottajat: Winston Hibler, Wolfgang Reitherman
Pääosat: Phil Harris, Eva Gabor, Liz English, Gary Dubin, Dean Clark, Scatman Crothers
Tämä piirroselokuva taasen sai ensi-iltansa vuonna 1970 ja ilmestyi 20. Disney-klassikkona. Siitä tuli todellinen menestys ja myöhemmin siitä on tehty useita kirjaseikkailuja.
Tämän elokuvan mielestäni yksi hienoimmista ajatuksista oli ehdottomasti se, kuinka kissa osaa aina kotiin. Onhan olemassa väite että "Koira rakastuu omistajaansa, kissa kotiinsa". Tämä väite ei tosin aivan toimi tässä elokuvassa, koska kissat pyrkivät nimenomaan takaisin ihmisensä tykö eivätkä niinkään kotiinsa. Mutta ajatus siitä että kissat suunnistavat vaikka maaseudulta takaisin Pariisiin, kotiinsa, on todella viehättävä. Ja kissanomistajana tietenkin myös ajatus siitä kuinka omistautuneita kissat ovat omistajilleen, se on todella huojentavaa..
Tässä elokuvassa on jo reilusti enemmän lauluja, kuin Dalmatialaisissa mutta ei tässäkään mielestäni ole läheskään yhtä paljoa kuin esim. Aladdinissa. Laulut ovat kuitenkin ensimmäistä luokkaa ja niiden sanoma on selkeästi.. Katti tahtoo olla jokainen. Niinpä niin.
Minä en pienenä muista omistaneeni Aristokatteja, vaikka muistan kyllä katsoneeni elokuvan muutaman kerran. Se ei kuitenkaan kuulunut lapsena suosikkeihini, koska en tosiaan päässyt katsomaan sitä yhtä usein kuin esim. Topia ja Tessua, Peter Pania ja Robin Hoodia. Tämä on kuitenkin ehdottomasti yksi Disneyn parhaimmistoa!

21. ROBIN HOOD
"Kello on yksi ja kaikki hyvin!"
Ohjaaja: Wolfgang Reitherman
Käsikirjoittajat: Ken Anderson, Larry Clemmons
Tuottaja: Wolfgang Reitherman
Pääosat: Brian Bedford, Phil Harris, Peter Ustinov, Monica Evans
Kolme vuotta Aristokattien jälkeen, ilmestyi Disneyn klassikko numero 21 ja kuten edellisessä merkinnässäni mainitsinkin, tämä elokuva on ollut mukana siitä hetkestä saakka kun sen pienenä ensimmäisen kerran näin.
Nyt kun katsoin Robin Hoodin uudelleen ihan juhlajulkaisu-DVD:ltä, tajusin sen ihanan tosiasian että tällä elokuvalla on vaihtoehtoinen loppunsa! Sen mukaan Robin loukkaantuisi loppukohtauksessa, hypättyään palavasta tornista. John ja Marian pelastavat hänet ja vievät hänet turvaan, mutta prinssi Juhana ja herra Hiss seuraavat heitä ja yrittävät päästää Robinin päiviltä. Kuningas Richard kuitenkin ehtii parahiksi paikalle ja pelastaa Robinin. Minusta tämä loppu olisi ollut paljon parempi kuin se, mikä siihen sitten jätettiin. Kyllä pidän siitäkin, mutta tämä toinen versio vain viehätti enemmän. Ehkä se johtuu siitä että pidän vähän enemmän traagisemmista lopuista. Mutta nämä loput olisi voitu yhdistää ja saada aikaiseksi vieläkin parempi elokuva! Olen iloinen että näin tämän vaihtoehtoisen lopun.. Tai pikemminkin tajusin katsoa sen. Antoi uutta näkökulmaa tähän klassikkoon! Katsokaa ihmeessä!

24. TOPI JA TESSU
"Sinä sotahullu ukko! Annapas tänne se pyssy!"
Ohjaajat: Ted Berman, Richard Rich, Art Stevens
Käsikirjoittajat: Ted Berman, Larry Clemmons
Tuottajat: Ron Miller, Wolfgang Reitherman, Art Stevens
Pääosat: Mickey Rooney, Kurt Russell, Pearl Bailey, Pat Buttram, Sandy Duncan
Vuonna 1981 ilmestyi jälleen yksi elokuva, johon voisin 9 vuotta myöhemmin rakastua. Kunhan ensin siis ehtisin syntyä. Tämä elokuva kertoi ketunpojan ja ajokoiran ystävyydestä ja päästi Disneyn klassikoiden sijalle 24.
Elokuva on itkettänyt minua pienestä pitäen. Aina kun se mummo vie Topin metsään, aina minä vollotan. En voi sille mitään enkä toisaalta haluakaan. Se ikäänkuin kuuluu asiaan nykyään..
Muistan katsoneeni tätä elokuvaa aivan törkeän monta kertaa lapsuudessani. Jos en katsonut Peter Pania tai Robin Hoodia, katsoin tätä. Näin ainakin muistelisin. Muistanpa myös leikkineeni tätä joskus lapsena! En muista miten ne leikit menivät, mutta muistan leikkineeni.
Tänään kun katsoin elokuvan ensimmäistä kertaa pitkään, pitkään aikaan.. Tajusin että pienenä jotkut kohtaukset tuntuivat todella paljon pidemmiltä kuin nyt. Esimerkiksi se aivan alku; lapsena tuntui että Topia yritettiin saada mummon hoiviin pitempään kuin nyt. Samoin Tessun ja Pösön kevääseen kestävä metsästysreissu tuntui kestävän paljon pitempään pienenä vaikka tosiasiassahan se kestää hädin tuskin viisi minuuttia jos sitäkään.
Eniten olen aina pitänyt elokuvan lopusta, missä Topi ja Tessu yhdistävät vihanpidon jälkeen voimansa ja alkavat taistelemaan sitä karhua vastaan. On myös todella kaunista kuinka Tessu loppujen lopuksi asettuu isäntänsä ja Topin väliin ja pelastaa näin ystävänsä hengen.

31. ALADDIN
"Korvat pois leikataan aina muukalaisten, se luo kotoisen tunnelman!"
Ohjaajat: John Musker, Ron Clements
Käsikirjoittajat: Ron Clements, John Musker, Ted Elliott, Terry Rossio
Tuottajat: John Musker, Ron Clements
Pääosat: Scott Weinger, Robin Williams, Linda Larkin
Aladdin sai ensi-iltansa vuonna 1992 ja se ilmestyi 31. Disney Klassikkona. Wikipedia tietää kertoa muutaman kivan, pikku faktan liittyen Henkeen. Elokuvassa nimittäin vilahtaa useampikin muista Disney-elokuvista tuttu hahmo, kiitos Hengen toiminnan. Ensinäkin Hengen pää puuttuu hetkeksi Pinoccioksi, sillä käväsee Liisa Ihmemaassa-elokuvasta tutun Irvikissan virne, hän vetäisee Pieni Merenneito-elokuvan Sebastian-ravun keittokirjasta ja pukeutuu Hessun hattuun ennen kuin lähtee lomalle. Lisäksi sulttaanin kasaamassa palatsin pienoismallissa voi nähdä Kaunotar ja hirviö-elokuvan hirviön.
Itselläni ei ole sen suurempaa tunnesidettä tähän elokuvaan liittyen, koska pienenä en saanut koskaan katsoa sitä loppuun saakka. Muistan että serkuillani oli tämä vhs, mutta aina elokuva jäi kesken kun piti lähteä kotiin. Niinpä elokuva on edelleen minulle hieman vieras, vaikka hyvä onkin. Siksi siinä missä muut ilmoittavat Aladdinin yhdeksi suosikki-disneystään, minä en niin voi sanoa. Ekan kerran kun näin elokuvan kokonaisuudessaan, oli silloin kun ostin dvd:n itselleni. Olen kyllä jatko-osia nähnyt, mutten tätä alkuperäistä. Nyt on sekin tosiaan koettu ja loistava elokuva, ei vain iske minuun kuten muut Disneyt!

42. AARREPLANEETTA
"Tiedän että uudestaan vanhat haavat voit sä parantaa."
Ohjaajat: Ron Clements, John Musker
Käsikirjoittajat: Ron Clements, John Musker
Tuottaja: Walt Disney Pictures
Pääosat: Joseph Gordon-Levitt, Brian Murray, David Hyde Pierce, Martin Short, Emma Thompson
Tämä Robert Louis Stevensonin menestysromaaniin Aarresaari perustuva klassikko ilmestyi vuonna 2002 ja oli sarjassamme 42. klassikko. Elokuva ei menestynyt odotuksien mukaan vaan sillä tienattiin vain 110 miljoonaa dollaria siinä missä koko tuotanto maksoi 140 miljoonaa.
Itse olen katsonut tämän elokuvan muutaman kerran ja mielestäni siinä on loistavat peruslähtökohdat.. Mutta silti en ole täysin päässyt mukaan tarinaan vielä. Itseasiassa ensimmäisen kerran kun katsoin elokuvan, rakastuin yhteen ainoaan biisiin elokuvassa. Sitä biisiä olen kuunnellut miljoona kertaa niin suomeksi kuin englanniksikin ja se on melkeinpä ainoa syy miksi jaksan katsoa tämän elokuvan kerta toisensa jälkeen. En tiedä miksi, mutten vain ole päässyt sisään elokuvaan. Ehkä vielä joskus rakastun ja kun niin käy, rakastun täysillä! Yleensä ne elokuvat, jotka olen joutunut katsomaan useammin kuin kerran ennen kuin olen rakastunut, ovat niitä parhaimpia. Ehkä niin käy tämän kanssa.
Mutta nyt kun mainitsin siitä ihanasta biisistä niin linkitänpä sen tähän:
Treasure Planet - I'm Still Here (Finnish)

50. KAKSIN KARKUTEILLÄ
"Tämä on tarina siitä kuinka kuolin."
Ohjaajat: Nathan Greno, Byron Howard
Käsikirjoittaja: Dan Fogelman
Tuottajat: Roy Conli, John Lasseter, Glen Keane
Pääosat: Mandy Moore, Zachary Levi, Donna Murphy
Vuonna 2010 ilmestyi merkittävä klassikko jopa Disneyn piireissä. Ensinäkin klassikko oli 50. ja toisekseen se esitteli Disneyn 10. prinsessan, Tähkäpään. Elokuvassa on yhdistelty kahta eri Grimmin veljesten satua. Siitä löytyy tietenkin tuttu tarina Tähkäpäästä, mutta myös tarina Mestarivaras. Saakeli, pitäisipä hankkia jostain Grimmin veljesten satukirja!
Tämä elokuva on hulvaton seikkailu, joka nostattaa hymyn huulille joka kerta kun sen katsoo! Ja minä tosiaan olen nähnyt tämän jo miljoona kertaa, varsinkin elokuvan viimeiset metrit. En koskaan kyllästy kertomaan tätä tarinaa kuinka olin Studio123:ssa töissä ja elokuvan jälkeen piti mennä keräämään lapsien koroketyynyjä salin eteen. No kuvitelkaapa kuinka hienoa on kävellä ne raput alas sinne eteen valoen syttyessä, ihmisten noustessa seisomaan.. ja tämän biisin soidessa taustalla:
Something That I Want - Tangled Soundtrack ! Nii-in. Se oli hienoa se! Ja elokuva on muutenkin sellainen, missä itken ja nauran puolet ajasta.

Mikä on ehdottomasti hienoin asia Disneyn piirretyissä? No ainakin se ajattomuus; vanhimmat elokuvat toimivat vielä nykypäivänäkin ja olen varma että jos voitaisiin siirtää nykypäivän elokuvia takaisin johonkin 1940-luvulle, he pitäisivät niistä myöskin. Innolla odotan Nalle Puhin elokuvaa ja toivon että voin viedä kummipoikani sitä katsomaan.
Mutta ehdottomasti hienoin asia näissä elokuvissa on se, että tunnelma, tyyli ja laatu on säilynyt läpi 51 elokuvan! Loistavaa Disney, ansaitset selkään taputuksen ja miniaallon! Wuhuu!

Movie Monday #18 - Lainsuojaton

Tällä viikolla Movie Mondayn haasteena oli kertoa kuka onkaan se suosikkilainsuojaton kaikista elokuvamaailman rikollisista! Epätoivo nosti sekunniksi päätään, mutta sitten vilkaisin leffahyllyyni ja sieltä paistoi komeasti neljä kertaa ROBIN HOOD. Mikäs sen parempi vaihtoehto olisikaan kuin tuo köyhien puolesta taisteleva mies Sherwoodista?
Sitäpaitsi minun on jo kauan pitänyt kirjoittaa teksti Robin Hoodista, joten tämä osui kuin nyrkki silmään.

Olen ollut Robin Hood-fani kauemmin kuin rehellisesti sanottuna jaksan muistaa. En muista sitä kun ensimmäisen kerran näin Disneyn Robin Hoodin. Voipi olla että se vhs oli meillä jo ennen kuin olin syntynytkään. Elokuvahan on vuodelta 1973, joten on paljonkin mahdollista että isoveljelläni oli se jo ennen kuin minä synnyin. Voisin siis sanoa että synnyin fanittamaan Robin Hoodia..
Disneyn Robin Hood on aina kuulunut yksiin suosikki-Disney-elokuvista ja joskus 2000-luvun alussa televisiosta tuli Robin Hood: Prince of Thieves, jossa näytteli Kevin Costner. Rakastuin elokuvaan heti ensisilmäyksellä ja Costnerin Robinista tulikin minulle se THE Robin Hood. Paras Hood kaikista, vaikka toki pidän muistakin.
Sitten vuonna 2010 ilmestyi tämä uusin Robin Hood, jossa sankariamme näytteli Russell Crowe. Kartoin tätä elokuvaa pitkään, koska minusta Crowe oli aivan turhan maskuliininen näyttelemään Robinia. Costner kummitteli ajatuksissani edelleen, mutta ostin kuitenkin dvd:n sitten aikanaan. Ööö.. No en muista elokuvasta juuri muuta kuin että Cate Blanchett näytteli Marian-neitoa. Täytynee katsoa se nyt uudestaan.. Vaikka tuossa ihan kohta!
Lisäksi BBC julkaisi neljä kautta Robin Hood-tv-sarjaa, jossa pääosissa oli Jonas Armstrong. Kun näin sarjasta yhden osan telkkarista, olin ensin hyvin vastahakoinen ottamaan selvää asioista. Jotenkin Amstrong kalpeni hänkin Costnerin rinnalla etten alkuun kyennyt Crowen tavoin häntäkään hyväksymään. Mutta siltikin piti mennä ostamaan yksi tuotantokausi Anttilasta ja noh.. Nyt ne löytyvät nekin tuosta hyllystä. Ja rakastan niitäkin.

Robin Hood, kuka häntä sitten ikinä näyttelikään, on aina ollut osa elämääni ja luultavasti tulee aina olemaan. Sherwoodin tarinat kiehtoivat lapsena ja kiehtovat nyt "aikuisenakin". Näillä sanoin päästän teidät puurtamaan omia haasteitanne ja hipsin katsomaan Crowen tähdittämää Hoodia.