Loma leffojen parissa!

Olenpas lahnannut oikein kunnolla tämän heinäkuun kun edellinen merkintä on kuukauden ekalta päivältä! No.. Ajatellaan tämä lahnaaminen nyt vaikka hyvin ansaittuna kesälomana, eikös? Joten loman varjolla yhdistän melkein kaikki tämän heinäkuun elokuvat samaan merkintään, koska en vain jaksa alkaa kirjoittamaan jokaisesta omaa merkintää. Itse Ilkimyksestä saatte tosin kuulla vasta lähipäivinä, koska käyn sen katsastamassa uudestaan kummipoikani kanssa. Ja kuukauden kääpiö on tietysti asia erikseen.
Mutta nyt asiaan!

Tässä kuussa olen käynyt pari kertaa elokuvateatterissa ja sitten olen viettänyt aikaa kotona töllön ääressä. Aloitetaanpa vaikka noista kotiteatteripuolen katsotuista.
LES MISÉRABLES saatiin vihdoin kesäkuun lopulla dvd:lle myös Suomessa, joten riensin tietysti hakemaan sen kotiin. Elokuvasta olen kirjoittanut aiemmin täällä, joten jos tarkemmin mielipiteitä haluaa lukea niin kannattaa katsastaa sieltä. Kyseinen leffa nähdään Studio123:ssa vielä kertaalleen kesäleffana, joten kannattaa pitää silmät ja korvat auki! Sanotaanko että Les Mis palaa valkokankaalle 2-3 viikon päästä. Silloin leffaan, koska tämä pätkä on ehdottomasti nähtävä valkokankaalta jos sitä ei vielä ole nähnyt!

Christopher Nolanin BATMAN BEGINS tuli televisiosta yhtenä iltana ja aikomukseni ei ollut jäädä telkkarin ääreen, koska olen leffan niin monta kertaa nähnyt, mutta sitten satuin kävelemään olohuoneen läpi ja oho.. kahden tunnin päästä huomasin edelleen kököttäväni telkun ääressä. Tämä vuoden 2005 elokuva aloitti aikanaan Nolanin Batman-trilogian ja se selittää, nimensä mukaisesti, sen miten kaikki alkoi. Miten Bruce Waynestä tuli Batman. Nyt on muuten pakko tämän leffan tiimoilta vinkata; tuossa vastikään ohi menneessä ComicConissa Nolan paljasti että Man of Steelin jatko-osassa Teräsmies ja Batman ottavat tavalla tai toisella yhteen.. Kuulostaako hyvältä? Voi kyllä kuulostaa. Jopa ei-supersankari-nörtin mielestä!

CRAZY, STUPID, LOVE -leffan taas katsoin Netflixistä tuossa viime kuun aikana ja kyseinen leffahan on tosiaan Steve Carrellin ja Ryan Goslingin tähdittämä romanttinen komedia. En yleensä suuremmin perusta romanttisista komedioista, mutta tämä on ehdottomasti katsomisen arvoinen pätkä! Sitä saa nauraa enemmän tai vähemmän ja.. No kuka nyt ei rakastaisi Ryan Goslingia? Ollaan rehellisiä toisillemme. Kaikki rakastavat Goslingia. Älä yritä kieltää, koska syvällä sisimmässäsi tiedät vastauksen..

Sitten katsoin myös AVENGERSIN, minkä kävin katsomassa aikanaan leffateatterissakin ja muistan kuinka jäin ihan supersankareiden koukkuun silloin tämän kokemuksen jälkeen. Kyllä, minä jäin. Minä, joka en yleensä suuremmin ole vaikuttunut Supersankarileffoista. Nyt katsoin tämän sitten ilman järjetöntä äänentoistoa ja valkokangasta ja tiedättekös.. Tämä toimi edelleen! Kaikin puolin mielenkiintoinen ja katsottava leffa. Ehdottomasti pitää hankkia hyllyyn joskus! Nyt katsoin tämän siis tosiaan Netflixistä tämänkin. Tässä muuten ajatuksiani leffateatterikäynnin jälkeen!

Sitten lähdetään leffateatterikäynteihin! Itse Ilkimys 2:n lisäksi olen käynyt katsomassa pari kolme leffaa, mikä on oikeastaan aika turkasen vähän kun nyt alkaa ajattelemaan.

IRON MAN 3 palasi sekin kesäleffana valkokankaalle viikon ajaksi, joten pitihän se käydä katsomassa. Ja believe me when I say; oli ehdottomasti näkemisen arvoinen tämäkin. Hämmentävää miten antisupersankari-ihmisen ajatusmaailma alkaa heittämään kärrynpyörää tämmösessä heittelyssä. Mutta hieno leffa tämäkin! Vaikka en tosin ole tainnut nähdä tokaa osaa ollenkaan ja ykkösenkin vain kerran ehkä joskus jossain teillä tietämättömillä. Mutta taustoja kun vähän tiesi, muttei niitäkään hirveästi loppupeleissä tarvinut tietää, niin pääsi ja pysyi hyvin kärryillä! Sitä arvostan. Yleensä kun Supersankarileffat tuppaavat olettamaan katsojalta vähän liikaa asioita.

DJANGO UNCHAINED oli myöskin kesäleffa ja raahasin pari kaveriani leffaan, koska tämä on vain nähtävä! Quentin Tarantino on todennäköisesti maailman ainoa ihminen, joka pystyy tekemään verellä mässäilystä puhdasta taidetta. Niin kauniita hetkiä, joissa veri vain lentää upeassa kaaressa. Ei, minussa ei ole mitään vikaa, katsokaa itse tämä tapaus niin tajuatte mitä tarkoitan! Djangosta voi lukea lisää täältä. Edelleen yksi viime vuoden ehdottomasti parhaimmista tapauksista! Tämä täytyy saada leffahyllyyn!

THE LONE RANGER on siis se paljon kohuttu Johnny Deppin uutuusleffa, joka on vieläpä Pirates of the Caribbeanin tekijöiltä. Jos kyseinen leffa pyörisi vielä teattereissa, sanoisin että älkää uhratko eurojanne tämän elokuvan eteen. Tai ilmeisesti leffa jakaa aika taidokkaasti mielipiteitä, mutta omani olivat ehdottomasti vastaan. Elokuva on aivan liian pitkä, siinä on ärsyttävä pikkupoika jolla ei ole kerrassaan mitään merkitystä. Puolet leffasta menee siinä kun odotat että itse tarina alkaisi.. Ja kahden tunnin päästä takalistosi on niin puuduksissa ettet tiedä pääsetkö ylös tuolista ennen kuin lopputekstit loppuvat. Karkeasti sanottuna näin. Olen pahoillani ihmiset, mutta tämä ei vain toiminut.
ps. Ilmeisesti Johnny Depp on jossain haastattelussa sanonut alkavansa lopettelemaan näyttelijän juttujaan, koska haluaa alkaa keskittyä muihin asioihin enemmän. Vaikka Johnny hieno näyttelijä onkin, minua harmittaa silti enemmän että hypettämäni Ryan Gosling on ilmoittanut jäävänsä tauolle..

STAR TREK: INTO DARKNESS on se elokuva, jonka posterissa nähtiin leffan pääpahis. Tai pääpahis ja pääpahis, mistä kannalta sen nyt katsoo. Enempää en kuitenkaan sano muuta kuin että nautin elokuvasta! Annetaan Bumin puhua puolestani!

Lisää Bumin juttuja täältä!

Being Human (UK)

Tällä kertaa tehtiin taas pitkästä aikaa  taustatutkimusta Hobitin näyttelijäkaartiin liittyen ja jatkettiin sillä retkikunnan nuorisolla. Hobitista puheenollen huhu kiertää että Smaugin trailerin pitäisi ilmestyä niin että se saadaan Man of Steelin eteen. Tämähän tarkoittaa sitä että trailerin pitäisi siis ilmestyä ennen Man of Steelin Jenkkien ensi-iltaa eli ennen 14.6. Olemme siis jälleen kerran, kuten voisi sanoa, jännän äärellä! Nyt kuitenkin Kilin kimppuun..

BEING HUMAN on BBC:n vuonna 2008 aloittama tv-sarja, joka kertoo ei-niin-normaaleista kämppiksistä. Sarjan loi Toby Whithouse, jolla on ansiolistallaan myös 2005-2011 vuosien Doctor Who. Itse katsoin Netflixistä sarjan kolme ensimmäistä tuotantokautta ja yhteensähän niitä on kertynyt jo viisi, uusin on tältä vuodelta.
Yhtä kolmesta pääosasta näillä kolmella kaudella näytteli Hobitista tuttu Aidan Turner ja hänen aisapareinaan olivat Russell Tovey ja Lenora Crichlown.

Sarja kertoo Mitchellistä, Georgesta ja Anniestä, jotka asuvat yhdessä omakotitalossa. Mitchell ja George työskentelevät paikallisella sairaalalla ja kaikki näyttää tuikitavalliselta normaalien ihmisten silmin. Naapurit pitävät heistä, koska he ovat kaikinpuolin mukavia heille; tarjoavat auttavan käden ja teetä. Tosiasiassa asiat eivät ole ihan niin helppoja ja yksinkertaisia kuin mitä naapurusto kuvittelee; Mitchell on vampyyri ja George ihmissusi. Ja ainiin, Annien olemassaolosta naapurit eivät edes tiedä mitään, koska hän kuoli taloonsa muutama vuosi takaperin. Hän on kummitus.
Monissa juonikuvailuissa tunnutaan mainitsevan että sarja kertoo siitä kuinka nämä kolme yliluonnollista olentoa tulevat toimeen keskenään, koska vanhojen juttujen mukaanhan ihmissuden ja vampyyrin ei pitäisi pitää toisistaan. Mutta kolme kautta katsoneena totean nyt heti ettei kyse ole siitä miten hahmot tulevat toimeen kahden muun kanssa vaan enemmänkin siitä miten he tulevat toimeen itsensä kanssa. Mitchell ja George haluaisivat molemmat elää normaalia elämää kuten ihmiset heidän ympärillään, mutta se ei ole niin helppoa jos on pohjimmiltaan hirviö. Annie taas kokee kummituksena olon paikoin hyvin turhauttavaksi ja kamalaksi varsinkin kun expoikaystävä omistaa heidän kotitalonsa ja toimii Georgen ja Mitchellin vuokraisäntänä.

Sarjan lähtökohdat viestittivät minulle ainakin että kyseessä on taas perinteinen vampyyridraama teineille tyyliin Vampire Diaries. Ja no sitähän tämä on ja ei ole. Lähtökohdat antavat myös nopeasti mielikuvan jonkinasteisesta kolmiodraamasta, jota sarjassa ei ole. Georgella on oma rakkaansa Nina ja Mitchellillä on omat.. rakkaansa ja Annie rakastaa edelleen poikaystäväänsä. Ainakin lähtökohtaisesti, kuten sanottua. Kolmiodraamalle sanotaan kuitenkin jyrkkä ei ja sarjassa keskitytään enemmän veljelliseen rakkauteen.
Sitten on tuotava vielä esiin itsessäni hyvin ristiriitaisia ajatuksia herättävä asia, nimittäin ihmissusien muodonmuutokset. Ja erikoisefektit yleensäkin. Ilmeisesti tässä sarjassa ihmissusien muodonmuutos on tehty puhtaasti maskeilla ja siitä rispektit tietysti. Ongelma vaan on siinä että maskit näyttävät aivan hirveiltä. Ne ovat täydellinen tunnelman tappaja jos on traaginen hetki menossa ja sitten saadaan näitä efektejä naamalle. Samaa voisi sanoa siitä kun vampyyri tapetaan, mutta sitä ei ole tehty edes maskeilla. Se on vaan hirveää katsottavaa.

Mutta hyvin mielenkiintoinen sarja, hyvät näyttelijät ja ei kolmiodraamaa! Efekteistä vähän miinusta, mutta jos ne nyt yrittää tavalla tai toisella sivuuttaa niin sarja on enemmän kuin katsottava. Suosittelen, joskin pakko sanoa pieni varoituksen sana vielä; BBC on ottanut riveihinsä ne sadistisimmat tekijät, mikä nähdään jo esim. Sherlockista, Spooksista, Robin Hoodista ja Strike Backistä. Eikä moinen maine hälvene kyllä tämänkään sarjan kohdalla.