Movie Monday #9 - Mikä fiilis!

Meinasin kirjoittaa tämänkin haasteen kohdalla animaatiosta, mutta sitten totesin pienessä mielessäni että tämä blogi on nyt täynnä animaatioita joten valitaanpa välillä jonkinsortin näytelty elokuva! Lyhyen pohdinnan jälkeen päädyin valitsemaan Stephen Herekin ohjaaman seikkailuelokuvan, 101 Dalmatialaista. Kyseessähän ei siis todellakaan ole Disneyn animaatio vuodelta 1961 vaan nimenomaan tämä näytelty versio vuodelta 1996.

Syy miksi valitsin juuri tämän elokuvan tänään, on se että olin 6 vuotias nähdessäni tämän elokuvan ensimmäisen kerran. Se ei suinkaan ole ainoa syy; tämä elokuva oli ensimmäinen elokuva, jonka näin elokuvateatterissa ilman että äiti oli mukana. Eikä siinä vielä kaikki! Tämä oli myös ensimmäinen elokuva, jonka kävin katsomassa pojan kanssa! No, poikahan oli tietenkin äitini entisen luokkalaisen poika ja kaiketi vuotta minua vanhempi. Ja voi olla että vanhempamme olivat kuitenkin mukana salissa katsomassa elokuvaa ja vahtimassa meitä, mutta muistelisin etteivät olleet ja että äiti odotti meitä autolla kun elokuva loppui. Ja oi, oodi Kuusankosken Studio123-teatterille ja ykkössalille! Se on se kaikista isoin sali ja sieltä on jännät portaat alakertaan!
Noh, sinänsä tämä elokuva ei herätä mitään sen kummempia tunteita muuta kuin muiston siitä kuinka ne kaksi roistoa tippuivat sähköaidan tai piikkiaidan päälle haarusilteen ja kuinka sille sitten naurettiin kuusi vuotiaana! Ja varmasti naurettaisi nytkin, kiitos tuon ihanan muiston.
Sinänsä harmillista on se etten muista tästä elokuvasta juuri paljoakaan koska en ole nähnyt tätä miljoonaan vuoteen! Minulla on tämä kyllä vhs:nä jossakin Oravalassa, mutta en tiedä missä siellä enkä tiedä itseasiassa enää onko se edes ehjä. Täytyy jostain yrittää kaivaa tämän dvd-versio ja katsoa sitten uudestaan.