THE WOLVERINE on nyt sitten ilmeisen itsenäinen elokuva, jonka on ohjannut mies nimeltä James Mangold. Kyseinen ohjaaja ei ole istunut kyseisellä penkillä aikaisempien X-men-leffojen meiningeissä, mutta hänet muistettakoon elokuvista Walk the Line ja Hugh Jackmanin tähdittämästä Kate&Leopoldista.
Elokuva alkaa Wolverinen nähdessä painajaisia menneisyydestään; Jeanin kuolemasta ja Nagasakin pommi-iskusta, jossa hän pelasti miehen nimeltä Yashida. Herättyään tästä painajaisesta, ärsyttävä japanilaisnainen nimeltä Yukio löytää hänet ja vie hänet Japaniin sanomaan hyvästit pitkäaikaiseen sairauteen kuolevalle Yashidalle, joka haluaa jättää hyvästit pelastajalleen.. ja pyytää viimeistä palvelusta.
Yashida haluaa tarjota Wolverinelle mahdollisuutta kuolla; siirtää tuon voimat itseensä ja elää näin ollen ikuisesti. Wolverine kuitenkin kieltäytyy, koska ei halua samaa kohtaloa kenellekään, ja näin ollen Yashida näyttäisi kuolevan ilman supervoimia.
Elokuva oli ehkä liian japanilainen minun makuuni, mutta hyvänä mättöleffana se toimi vallan mainiosti! Hugh Jackman Wolverinena yksinkertaisesti toimii. Ja bongasinhan minä Fast &Furious: Tokyo Drift-leffastakin tutun naaman nimittäin Bryan Teen, joka esitti Marikon kihlattua, Noburoa.
Elokuva toimi sinänsä hyvänä viihteenä, mutta ei tarjonnut juurikaan suuria yllätyksiä tai maailmaa mullistavia käännekohtia. Anteeksi kaikille, mutta japania harrastamattomalle ihmiselle (ainakin minulle) elokuvassa oli liikaa kyseisen maan edustajia, joten nimet ja naamat menivät ainakin leffateatterin kakkosrivin penkistä käsin hieman sekaisin. Joskus en oikein pysynyt kärryillä siitä kuka on kenenkin isä ja kuka on menossa kenenkin kanssa naimisiin ja ketä hän nyt sitten oikeasti rakastaa. Mutta kun tämän seikan ei antanut häiritä ja keskittyi muihin asioihin, kuten Hugh Jackmaniin, oli elokuva silti katsomisen arvoinen!
Kuten sanoin, yllätyksiä ei suuremmin herunut.. Paitsi yhdessä kohtaa! Jätän sen spoilaamatta tosin, koska olisi typerää kertoa kaiken kansan kuullen elokuvan ehdottomasti yllättävin käänne. Tai käänne ja käänne, yllätys se kuitenkin oli.
Noniin. Eiköhän se ollut siinä sitten! Jos pidit aikaisemmasta Wolverinesta, pidät todennäköisesti tästäkin! Jos et muusta syystä niin koska Wolverine. Ja no olihan se Viper aika siisti, joskin hieman jäi pintapuoliseksi pelkään. Siitä punatukkaisesta tytöstä en ala edes puhumaan, mutta herra jouskariherra oli kyllä kova jätkä vaikka kohtalo vähän olikin jo ennustettu!
Menkää leffaan. Ei mulla muuta! Eikun onpas! Mihin piruun se miekka jäi?!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti