Looper

Meninpä tänään katsomaan elokuvan, jolta odotin jostain syystä enemmän kuin mitä laki sallii. Päässäni pyöri lähinnä mielikuvat Inceptionista vain koska Joseph Gordon-Levitt. No.. Elokuvassa oli hyvä idea, hyvät lähtökohdat ja aivan törkeesti potentiaalia.
Siihen se sitten jäikin.

Sisältää spoilereita!
Kyseessähän on siis LOOPER, joka oli omalla kohdalla yksi tämän vuoden eniten mielenkiintoa herättäneistä elokuvista ja kiitos mm. Episodin ja parin muun leffalehden, odotin tältä elokuvalta aivan liian paljon. Tosiaan mielikuvat jylläsivät jossain Inceptionin tasolla, joten voitte kuvitella mitä kärsimystä tämä oli kun elokuva ei vastannutkaan odotuksia. Ei tietenkään, koska Inception oli jotain aivan tajunnan räjäyttävää.
No siis.. Pääosassahan on Joseph Gordon-Levitt, joka näyttelee Joeta, voisiko sanoa nykyhetken looppaajaa jonka tehtävänä on tappaa hänen eteensä tulevaisuudesta lähetetyt uhrit ja sitten hävittää ruumis. No ajan myötä looppaajien eteen viskataan noiden vanhempi minä ja näin "looppi suljetaan". Looppaaja saa kasakaupalla kultaa ja seuraavat kolmekymmentä vuotta aikaa elää onnellisena. No.. Tottakai Joen vanhempi minä, Bruce Willis, saapuu ennen pitkään Joen naaman eteen mutta ilman huppua päänsä päällä joten Joe joutuu katsomaan itseään silmiin eikä yllättäen ehdikään tappaa minäänsä vaan vanhempi Joe pakenee.
No vanhempi Joe-Bruce sitten kertoo Joe-Josephille että tulevaisuudessa joku Rainmaker (?)-ukko valtaa koko systeemin ja tappaa kaikki looppaajat.. Ja siinä sivussa onnistuu tappamaan Joe-Brucen vaimon ja tottakai mies on palannut menneisyyteen tappaakseen tämän Sademiehen ennen kuin tuo ehtii tappaa hänen vaimoaan. Ongelmaksi tämä asia muovautuu siinä vaiheessa kun Sademiehen tappaminen tarkoittaa pienen lapsen tappamista..

Elokuvassa oli hyviä puolia. Rakastin ideaa, rakastin koko systeemiä.. Mutta silti elokuva ei saanut aiheutettua minussa juuri mitään suurempia tunteita. Joe-Brucen ammuttua pienen lapsen, ei se herättänyt minussa mitään. Miksi? Halusin tuntea sen! Siksi mä elokuvia katson! Jotta tuntisin sen kaiken sieltä ruudulta. Jos olisin saanut tunnetta tästä elokuvasta, roikkuisin tällä hetkellä jossain taivaassa, mutta ei.
Mutta koko aikamatkustusjuttu oli hienosti oivallettu ja äärihieno systeemi. Rakastuin myös Cid-lapseen ja tuon äitiin, koska ne syvensivät tarinaa niin oleellisesti. Mistä taas en pitänyt niin siitä kun Joe-Bruce otti jonkun rynkyn käteen ja pisti ihmisiä lakoon kuin puimuri viljaa. Tuli sellanen ".. ai tää on Bruce-Willis-mättö-leffa eikä Josep-Gordon-Levitt-hymyilee-leffa" eikä se ollut hyvä juttu olleskaan.

Mutta niin.. Ehkä ihan katottava leffa. Toisaalta taas niin.. Noh ihan jees! En mä tätä ihan täysin tyrmää mutten uskalla sen suuremmin lähteä suosittelemaankaan, koska en halua nostaa liikoja odotuksia. Menkää katsomaan jos on kymppi ylimäärästä taskun pohjalla!

ps. Joseph Gordon-Levitt vois vaa puhuu. On kivaa kuunneltavaa!