CRAZY HEART (2009) on yksi niistä 31 elokuvasta, jotka löytyvät hyllystäni, mutta joita en vielä ole vuosista huolimatta ehtinyt katsomaan. Sen ohjasi Scott Cooper, jonka esikoisohjaus kyseinen elokuva oli. Ei huono siinä mielessä että elokuva oli ehdolla kolmeen oscariin, joista kaksi lähti kotiin. Jeff Bridges sai enemmän tai vähemmän ansaitun miespääosan pystin ja Ryan Bingham ja T-Bone Burnett saivat pystit parhaasta alkuperäiskappaleesta. Maggie Gyllenhaal oli ehdolla naissivuosasta, mutta se pysti jäi valitettavasti vain haaveeksi.
Elokuva kertoo miehestä nimeltä Bad Blake (Bridges), aikanaan hyvinkin menestyneestä country-muusikosta, joka on tarinan alkaessa valitettavasti rahaton ja alkoholisoitunut. Hänellä on jonkinasteinen ongelma Tommy Sweetin (Colin Farrell), joka taas on menestyksekäs, nuori country-muusikko, kanssa siitäkin huolimatta että hän itse opetti Tommylle kaiken, mitä tuon pitää tietää kitaransoitosta ja countrystä.
Blaken kierrellessä osavaltioiden räkälöitä, hän tapaa Jeanin (Gyllenhaal), johon hän menee ja rakastuu. Neljästi eronneen miehen sydän alkaa sykkiä uudelleen ja erinäisten tapahtumien myötä, hän päättää tehdä muutoksen ja hakeutuu vieroitushoitoon.
Ikävä kyllä elokuva jäi mielestäni hyvin mitäänsanomattomalle tasolle. Siitä tuli mieleen edellisen vuoden The Wrestler Darren Aronofskyltä ja muutamaa vuotta myöhemmin ilmestynyt Warrior, josta taas vastuussa oli Gavin O'Connor. Ja täytyyhän tästä elokuvasta puhuttaessa mainita myös Johnny Cashistä kertova, 2005-vuoden Walk the Line, jonka ohjasi James Mangold. Juuri mitään uutta ja jännittävää elokuva ei siis ainakaan minulle pystynyt antamaan.. Mitä nyt muutamat pienet yksityiskohdat päähenkilön toiminnassa nostattivat hymyn aika-ajoin huulille. Tarina alkoholisoituneesta country-muusikosta on kuitenkin nähty juttu enkä siksi oikein nyt jaksanut syttyä tälle elokuvalle. Elokuvan jälkeen vaihdettiin pari sanaa kaverin kanssa.. Ja todettiin molemmat että Jeff Bridges olisi ansainnut mieluummin oscarin seuraavan vuoden True Gritistä eli vaihtanut vuosia vaikka päikseen Colin Firthin kanssa.
No juu.. Olihan tämä nyt elokuva. Hieman mitäänsanomaton ehkä enkä ihan ymmärtänyt oscar-voittoja, mutta kaipa se country sitten on niin iso juttu jenkeille että sen takia kannattaa noita kultaisia ukkoja jaella. Ei mulla muuta tästä.. Katsokaa jos katsotte, jos ette niin.. Ette menetä oikein mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti